Tekninen analyysi: ota indikaattorit haltuun!

tekninen analyysi
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Tekninen analyysi (TA) on sijoittamisessa käytetty menetelmä, jonka avulla etsitään potentiaalisia sijoituskohteita markkinan historiadatan perusteella. Teknisen analyysin indikaattorit voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: johtavat ja laahaavat indikaattorit. Tekninen analyysi sisältää paljon erilaisia indikaattoreita, joista suosituimmat ovat liukuva keskiarvo, RSI, Bollinger-nauhat ja MACD.

Tekninen analyysi on välttämätön työkalu lähes kaikille treidaajille, sillä se tarjoaa paljon hyödyllistä informaatiota päätösten tueksi. Teknisen analyysin käytössä on oltava hyvin huolellinen, sillä aloittelija voi sortua helposti virheisiin. Teknisen analyysin juuret juontavat 1700-luvulle.

Mikä on tekninen analyysi?

Tekninen analyysi (TA) on sijoittamisessa käytetty menetelmä, jonka avulla etsitään potentiaalisia sijoituskohteita historiadatan perusteella. Teknisen analyysin avulla yritetään löytää kurssitasoja, joissa tietty sijoituskohde tekee tietyn liikkeen mahdollisimman suurella todennäköisyydellä. TA tarjoaa sijoittajalle aina todennäköisyyksiä, eikä se toimi koskaan sadan prosentin varmuudella.

Tekninen analyysi yhdistetään usein päiväkauppaan eli päivätreidaukseen. Sen vastakohta on fundamentaalianalyysi, joka keskittyy yritysten taloudellisten tietojen ja makrotalouden tekijöiden arviointiin. Teknistä analyysia hyödyntävä treidaaja voi tehdä päätöksensä täysin riippumatta siitä, miltä yrityksen taloudellinen tilanne näyttää.

Fundamentaalianalyysi ja tekninen analyysi eivät ole toistensa poissulkevia, päin vastoin. Monet ammattilaiset hyödyntävät niitä yhtä aikaa. Parhaimmillaan sijoitusideaa tukevat sekä TA että fundamenttianalyysi.

Teknisen analyysin taustalla on oletus, että markkinat liikkuvat pitkässä juoksussa toisiaan muistuttavissa sykleissä. Taustalla on ennen kaikkea sijoittamisen psykologia. Sijoittajien käytös ei ole nimittäin muuttunut satojen vuosien aikana mihinkään. Sijoittajat reagoivat kursseihin aivan samalla tavalla tänään kuin 200 vuotta sitten.

Teknisen analyysin mukaan menneisyyden hintaliikkeet voivat ennustaa tulevia suuntauksia. Tekniset analysoijat käyttävät erilaisia työkaluja ja indikaattoreita, kuten kaavioita, trendiviivoja, tukitasoja ja vastustustasoja, jotka auttavat heitä löytämään trendien käännöksiä tai vahvistumisia.

Teknisen analyysin juuret ulottuvat satojen vuosien taakse. Japanilainen Honma Munehisa hyödynsi kynttilätikku-menetelmää jo 1700-luvulla treidatessaan riisin futuureja. Nykyaikainen teknisen analyysin muoto kehittyi pääasiassa 20. vuosisadalla.

Teknisen analyysin menetelmiä voidaan soveltaa kaikilla markkinoilla. Teknistä analyysia voi hyödyntää esimerkiksi osakkeissa, valuutoissa, hyödykkeissä ja kryptoissa.

Johtavat ja laahaavat indikaattorit

Teknisen analyysin indikaattorit voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: johtavat ja laahaavat indikaattorit. Englanniksi käytetään termejä leading and lagging indicators. Käydään seuraavaksi läpi niiden erot.

Johtavat indikaattorit (leading indicators)

Johtavat indikaattorit ovat teknisen analyysin työkaluja, jotka pyrkivät ennakoimaan tulevia hintaliikkeitä markkinoilla. Nämä indikaattorit tarjoavat sijoittajille ja kauppiaille mahdollisuuden tehdä päätöksiä ennen kuin hintamuutokset tapahtuvat, mikä voi auttaa heitä hyötymään markkinoiden muutoksista. Yleisesti ottaen johtavat indikaattorit ovat hyödyllisiä ennakoimaan trendien käännöksiä ja yleistä markkinoiden suuntaa.

Esimerkkejä johtavista indikaattoreista:

  1. Relative Strength Index (RSI): RSI-indikaattori mittaa ylikuumentumista tai ylikuumentumisen puuttumista markkinoilla ja auttaa sijoittajia tunnistamaan mahdolliset käännekohdat.
  2. Stochastic Oscillator: Stokastinen oskillaattori vertailee viimeisten päivien sulkeumia edellisiin sulkeumiin ja auttaa tunnistamaan yliostettuja tai yli myytyjä tilanteita.
  3. Williams %R: Tämä indikaattori kertoo, kuinka lähellä nykyinen hinta on korkeimmasta hintatasosta tiettynä aikana, mikä auttaa tunnistamaan ylikuumentumista tai yli myyntiä.

Laahaavat indikaattorit (lagging indicator)

Laahaavat indikaattorit ovat teknisen analyysin työkaluja, jotka perustuvat historiallisiin hinta- ja volyymitietoihin. Nämä indikaattorit tarjoavat tietoa siitä, mitä on tapahtunut markkinoilla menneisyydessä, ja ne auttavat sijoittajia vahvistamaan johtavien indikaattoreiden antamia signaaleja. Laahaavat indikaattorit ovat hyödyllisiä vahvistamaan trendien suuntaa ja arvioimaan markkinoiden tilaa.

Esimerkkejä laahaavista indikaattoreista:

  1. Moving Averages: Liikkuvat keskiarvot ovat yleisiä laahaavia indikaattoreita, jotka antavat keskiarvon hintaliikkeistä tietyn ajanjakson aikana.
  2. MACD-indikaattori (Moving Average Convergence Divergence): MACD mittaa kahden liikkuvan keskiarvon eroa ja auttaa tunnistamaan trendien muutoksia.
  3. Bollinger Bands: Bollinger Bands perustuvat liikkuvien keskiarvojen ympärille sijoitettuihin kaistanleveyksiin ja auttavat määrittämään hintojen volatiliteettia ja mahdollisia yliostettuja tai yli myytyjä tilanteita.

Suositut indikaattorit

Tekninen analyysi sisältää paljon erilaisia indikaattoreita, joista suosituimmat ovat liukuva keskiarvo, RSI, Bollinger-nauhat ja MACD. Jokainen niistä auttaa treidaajaa ymmärtämään markkinoiden käyttäytymistä eri tavalla. Indikaattorit perustuvat usein historiallisiin kurssiliikeisiin sekä kaupankäyntivolyymiin.

Teknisestä analyysista ei voida nostaa esiin yhtä ainoaa indikaattoria, mikä olisi paras. Tietyissä markkinoissa on myös käytettävissä data, jota toisissa ei ole. Esimerkiksi kryptovaluutoissa voidaan hyödyntää myös verkon aktiviteettia, kun taas korkomarkkinoilla puhutaan paljon korkokäyrien keskinäisestä suhteesta eli inversiosta.

Indikaattoreiden tehokkuus voi vaihdella käyttäjän taitotasosta ja markkinoiden olosuhteista riippuen. Jotkut indikaattorit, kuten liukuvat keskiarvot, ovat suhteellisen yksinkertaisia ja helppoja ymmärtää, mikä tekee niistä suosittuja aloittelijoiden keskuudessa. Aloittelija voi tehdä silti virheitä käyttämällä esimerkiksi liian lyhyttä ajanjaksoa analyysiin.

Käyn seuraavaksi tarkemmin läpi tunnetuimpia indikaatoreita.

Liukuva keskiarvo (Moving average, MA)

Liukuva keskiarvo (moving average, MA) on yksi teknisen analyysin eniten käytetyistä indikaattoreista. Sen tarkoituksena on puhdistaa kurssidatasta lyhyen aikavälin volatililiteetti ja antaa sijoittajalle parempi kuva käynnissä olevasta trendistä.

Suosittuja liukuvia keskiarvoja ovat 20, 50 ja 200 päivän keskiarvot. Etenkin 200 päivän keskiarvoa pidetään yleisesti osakemarkkinoilla nousu- ja laskumarkkinan rajana. Jos kurssi on pitkiä aikoja 200 päivän liukuvan alla eikä pääse sen yläpuolelle, kyseessä on vahva laskutrendi.

Alla olevassa graafissa on Teslan osake (TSLA), ja siihen on piirretty kaksi liukuvaa keskiarvoa: 200 päivän (purppura) sekä 50 päivän (sininen).

liukuva keskiarvo

Kuvassa on käytössä niin sanottu SMA eli Simple Moving Average. Tässä otetaan vain edellisen X päivän keskiarvo ilman sen kummempia kikkailuja. Tämän lisäksi on käytössä mm. EMA eli Exponential Moving Average, joka antaa enemmän painoa edeltävien päivien kursseille.

Liukuvien keskiarvojen lisäksi myös niiden risteyskohdat tarjoavat signaajela teknisen analyysin käyttäjille.

Suhteellinen voimaindeksi (RSI-indikaattori)

Suhteellinen voimaindeksi (Relative Strength Index) auttaa tunnistamaan yliostetut ja ylimyydyt markkinatilanteet sekä mahdolliset käännekohdat hintakehityksessä. Se perustuu hintojen suhteelliseen vahvuuteen ja liikkumiseen tietyn ajanjakson aikana, yleensä 14 päivän ajan.

RSI-indikaattori lasketaan seuraavasti:

  1. Ensimmäinen vaihe on laskea voittopäivien (päivät, jolloin hinta nousee) ja tappiopäivien (päivät, jolloin hinta laskee) keskiarvot erikseen tarkasteltavalle ajanjaksolle
  2. Voittopäivien keskiarvo jaetaan tappiopäivien keskiarvolla, ja tästä saadaan suhteellinen vahvuus (RS)
  3. RSI lasketaan seuraavasti: RSI = 100 – (100 / (1 + RS))

RSI-indikaattorin arvo vaihtelee 0 ja 100 välillä. Korkeat RSI-luvut (yleensä yli 70) viittaavat yliostettuun markkinatilanteeseen, mikä voi merkitä tulevaa hintojen laskua. Matalat RSI-luvut (yleensä alle 30) viittaavat ylimyytyyn markkinatilanteeseen, mikä voi tarkoittaa hintojen nousua.

Alla on esimerkki osakkeen kurssista päiväkohtaisilla kynttilöillä ja sen alla 14 päivän RSI.

rsi
Tradermatt at English Wikipedia, Public domain, via Wikimedia Commons

RSI:ä voidaan käyttää myös divergenssien tunnistamiseen, kun hinta liikkuu eri suuntaan kuin RSI-indikaattori. Tämä voi olla merkki mahdollisesta hintamuutoksesta.

Bollinger-nauhat (Bollinger bands

Bollinger Bands (Bollinger-nauhat) ovat tekninen indikaattori, jonka kehitti John Bollinger 1980-luvulla. Se perustuu keskiarvoihin ja hintavolatiliteettiin. Bollinger-nauhojen kolme osaa ovat:

  1. Keskiarvo (keskikaista): Tämä on tietyn ajanjakson liukuva keskiarvo, yleensä 20 päivän SMA (yksinkertainen liukuva keskiarvo), mutta sitä voi mukauttaa tarpeen mukaan. Se toimii keskimääräisenä hintana, ja se piirretään keskelle Bollinger-nauhoja.
  2. Yläkaista: Yläkaista lasketaan lisäämällä keskiarvoon tietty määrä kertaluonteisia hintavolatiliteettiarvoja, yleensä kaksi kertaa standardipoikkeamaa 20 päivän ajalta. Tämä kaista kuvastaa ylärajaa, jossa hinta saattaa kääntyä laskuun.
  3. Alakaista: Alakaista lasketaan vähentämällä keskiarvosta sama määrä kertaluonteisia hintavolatiliteettiarvoja. Se kuvastaa alarajaa, jossa hinta saattaa kääntyä nousuun.

Kuvassa S&P 500 -indeksi 20 päivän kahden standardipoikkeaman Bollinger-nauhoilla, %b:llä ja kaistanleveydellä.

bollinger-nauhat
Bbands, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons

Bollinger-nauhat heijastavat hintavolatiliteettia. Kun hinta on lähellä yläkaistaa, se voi viitata yliostettuun markkinatilanteeseen, kun taas hinta lähellä alakaistaa voi merkitä ylimyytyä tilannetta. Bollinger-nauhojen välinen etäisyys voi antaa viitteitä volatiliteetista; kun nauhat supistuvat, se voi ennustaa suurempaa liikettä.

MACD (Moving Average Convergence Divergence)

MACD on tekninen indikaattori, joka on suunniteltu tunnistamaan mahdolliset trendinmuutokset. MACD perustuu kahteen liukuvaan keskiarvoon ja niiden eroon. Tämä indikaattori koostuu kolmesta osasta:

  1. MACD-linja (Moving Average Convergence Divergence Line): MACD-linja lasketaan vähentämällä lyhyen aikavälin (yleensä 12 päivän) eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon (EMA) arvo pidemmän aikavälin (yleensä 26 päivän) EMA-arvosta. Tämä antaa meille MACD-linjan, joka heijastaa hintakehityksen lyhyen aikavälin muutoksia verrattuna pidemmän aikavälin muutoksiin.
  2. Signaalilinja (Signal Line): Signaalilinja on eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon (yleensä 9 päivän) EMA-arvo MACD-linjasta. Signaalilinja toimii tasoittimena ja auttaa tunnistamaan trendimuutoksia.
  3. Histogrammi: Histogrammi on MACD-linjan ja signaalilinjan välinen ero. Se piirretään kaavion alapuolelle ja kuvastaa MACD-linjan ja signaalilinjan erojen voimakkuutta. Histogrammi voi antaa viitteitä hintakehityksen nopeudesta ja mahdollisista käännekohdista.

Alla olevassa kuvassa on esimerkki MACD:n käytöstä.

macd
Tradermatt at the English-language Wikipedia, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons

MACD:n käyttö teknisessä analyysissa:

  • Bullish-signaali: Kun MACD-linja ylittää signaalilinjan ylöspäin, se antaa bullish-signaalin, mikä voi viitata nousutrendiin tai hintojen nousuun.
  • Bearish-signaali: Kun MACD-linja ylittää signaalilinjan alaspäin, se antaa bearish-signaalin, mikä voi viitata laskutrendiin tai hintojen laskuun.

Histogrammin muutokset antavat puolestaan viitteitä MACD-linjan ja signaalilinjan erojen voimakkuudesta. Kasvava histogrammi voi osoittaa vahvistuvaa hintakehitystä, kun taas kutistuva histogrammi voi merkitä heikkenevää voimaa.

Teknisen analyysin hyödyt

Tekninen analyysi on välttämätön työkalu lähes kaikille treidaajille, sillä se tarjoaa paljon hyödyllistä informaatiota päätösten tueksi. Seuraavassa on listattuna muutamia hyötyjä, joita teknisestä analyysista voidaan saavuttaa.

  • Merkittävien hintatason tunnistaminen: Tekninen analyysi auttaa sijoittajia tunnistamaan merkittäviä hintatasoja, kuten tukitasoja ja vastustasoja. Nämä tasot auttavat sijoittajia määrittämään hyviä osto- ja myyntipisteitä.
  • Trendien tunnistaminen: Tekninen analyysi auttaa tunnistamaan markkinoiden trendit. Tämä voi auttaa sijoittajia tekemään trendin mukaisia päätöksiä, mikä voi lisätä voittojen mahdollisuuksia.
  • Riskienhallinta: Tekninen analyysi tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden asettaa stop-loss-tasot ja take-profit-tasot. Näiden avulla voidaan hallita riskejä ja suojautua suurilta tappioilta.
  • Ajoitus ja signaalit: Tekninen analyysi tuottaa erilaisia ​​kaupankäyntisignaaleja, kuten liukuva keskiarvojen risteyksiä ja indikaattoreiden ylittämisiä. Nämä signaalit auttavat sijoittajia tekemään päätöksiä optimaalisella ajoituksella.
  • Psykologia: Tekninen analyysi perustuu markkinoiden osallistujien käyttäytymisen analysointiin. Ymmärtämällä massapsykologiaa sijoittajat voivat saada käsityksen siitä, miten markkinat todennäköisesti reagoivat tiettyihin tapahtumiin.
  • Joustavuus: Tekninen analyysi voidaan soveltaa eri aikajaksoille, joten se sopii päiväkaupasta pitkän aikavälin sijoittamiseen. Sijoittajat voivat valita sen, mikä parhaiten vastaa heidän kaupankäyntistrategiaansa.

Vaikka tekninen analyysi tarjoaa monia etuja osakkeiden treidauksessa, on tärkeää huomata, että se ei ole ainoa työkalu. Perustavanlaatuinen analyysi ja hyvä riskienhallinta ovat myös olennaisia tekijöitä menestyksekkäässä osakkeiden treidauksessa. Lisäksi sijoittajien tulisi muistaa, että mikään analyysimenetelmä ei ole sataprosenttisen varma, ja markkinoilla on aina riskiä.

Moni treidaaja käyttääkin teknistä analyysia yhdessä fundamenttianalyysin kanssa. Jos molemmat analyysitavat antavat vahvan osto- tai myyntisignaalin yhtä aikaa, sen luotettavuus on merkittävästi parempi.

Yleisimmät virheet teknisen analyysin käytössä

Teknisen analyysin käytössä on oltava hyvin huolellinen, sillä aloittelija voi sortua helposti virheisiin. Seuraavassa on listattuna yleisimpi virheitä TA:n käytössä.

  • Ylireagointi lyhyen aikavälin liikkeisiin: Päivittäinen hintavaihtelu voi olla voimakasta, ja sijoittajat saattavat reagoida jokaiseen pieneen liikkeeseen. Tämä voi johtaa ylireagointiin ja useisiin kauppoihin, jotka perustuvat lyhyen aikavälin heilahteluihin, mikä lisää kustannuksia ja riskejä.
  • Liiallinen luottamus yhteen indikaattoriin: Sijoittajat voivat luottaa liikaa yhteen tekniseen indikaattoriin ja tehdä päätöksiä sen perusteella ilman muiden viitekehyksien huomioimista. On tärkeää käyttää useita indikaattoreita ja työkaluja saadakseen kokonaiskuvan.
  • Mennään vastavirtaan liian aikaisin: Yleinen virhe on yrittää ennustaa käännettä markkinoilla liian aikaisin. Tekninen analyysi voi antaa signaaleja, mutta ne eivät aina toteudu odotetusti, ja sijoittajat voivat menettää rahaa aikaisin tehdyn liikkeen vuoksi.
  • Ei huomioitu riskejä: Tekninen analyysi ei automaattisesti ota huomioon riskejä, kuten taloudellisia, poliittisia tai markkinasentimenttiin liittyviä tekijöitä. Sijoittajien tulisi aina arvioida ja hallita riskejä osana päätöksentekoprosessiaan.
  • Liiallinen kaupankäynti: Yksi teknisen analyysin houkuttelevista puolista on mahdollisuus tehdä tiheämpiä kauppoja, mutta tämä voi johtaa yliaktiiviseen kaupankäyntiin ja lisätä kustannuksia kaupankäyntipalkkioiden ja veroseuraamusten muodossa.

virhe-ta

Jotta tekninen analyysi olisi tehokasta, sijoittajien tulisi olla tietoisia yleisistä virheistä ja pyrkiä välttämään niitä. On myös tärkeää ymmärtää, että tekninen analyysi on vain yksi työkalu laajassa sijoitusarsenaalissa, eikä sen tulisi olla ainoa peruste sijoituspäätöksille.

Teknisen analyysin historia

Teknisen analyysin juuret juontavat 1700-luvulle. Yksi teknisen analyysin varhaisimmista käyttäjistä oli japanilainen Munehisa Homma, joka kehitti 1700-luvulla kynttiläkaaviot (candlestick charts) havainnollistaakseen riisin hintojen vaihteluita. Tämä oli ensimmäisiä askelia teknisen analyysin perustana olevan graafisen analyysin suuntaan.

1800-luvun lopulla Charles Dow, Wall Streetin ja Dow Jones -indeksin perustaja, toi esiin Dow-teorian, joka on yksi teknisen analyysin keskeisistä periaatteista. Dow-teoria painotti markkinoiden trendien tunnistamista hintojen ja volyymien avulla ja tarjosi perustan monille myöhemmille teknisen analyysin kehityksille.

1900-luvulla tekninen analyysi sai lisää huomiota ja kehittyi edelleen, kun analyytikot kuten Richard Schabacker ja Edwards ja Magee julkaisivat kirjoja, jotka selkeyttivät ja laajensivat sen periaatteita. Heidän työnsä auttoivat sijoittajia ymmärtämään paremmin teknisen analyysin käsitteitä, kuten kuvioiden tunnistamista ja trendien seuraamista.

Toisen maailmansodan aikana tekninen analyysi osoittautui hyödylliseksi sijoitusmenetelmäksi, kun sijoittajat etsivät tapoja hallita riskiä epävakailla markkinoilla. Lisäksi teknistä analyysiä alettiin soveltaa laajemmin eri omaisuusluokkiin, kuten raaka-aineisiin ja valuuttoihin.

1980-luvulla tietokoneiden yleistymisen myötä tekninen analyysi koki uuden nousun. Tietokoneet mahdollistivat valtavien määrien historiallisen datan nopean käsittelyn ja graafisten kaavioiden piirtämisen, mikä teki teknisestä analyysista entistä tehokkaampaa ja saavutettavampaa. Uudet tekniset indikaattorit ja työkalut rikastuttivat sijoittajien arsenaalia.

Nykyään tekninen analyysi on kiinteä osa monien sijoittajien ja kauppiaiden päätöksentekoprosessia. Vaikka siitä on keskusteltu ja siihen liittyy myös kritiikkiä, se tarjoaa silti arvokkaan näkökulman markkinoihin. Tekninen analyysi jatkaa kehittymistään, ja uudet teknologiat, kuten tekoäly ja koneoppiminen, tuovat uusia ulottuvuuksia sen soveltamiseen tulevaisuudessa.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *