By Tutkaparin MM-kisat: lohko G
Asialinjan ennakoissa valmistaudutaan MM-kisoihin Tutkaparin avustuksella. Suomen paras futista käsittelevä podcast käy läpi kaikki kisojen joukkueet lohko kerrallaan. Tämä artikkeli on MM-kisojen G-lohkon ennakko, jossa pelaavat Panama, Tunisia, Belgia sekä Englanti.
Panama
Panama teki karsintojen päätteeksi historiaa, sillä maa on mukana ensimmäistä kertaa MM-lopputurnauksessa. Panama selvisi Venäjälle uskomattomalla tavalla, sillä maa oli ulkona kisoista vielä viisi minuuttia ennen viimeisen ottelun päätösvihellystä. Lopulta 88. minuutin osuma Costa Ricaa vastaan nosti joukkueen karsintalohkon kolmanneksi ohi Hondurasin sekä USA:n. Panaman etuna oli Hondurasiin verrattuna parempi maaliero, jolla se vältti jatkokarsinnan Australiaa vastaan. Nyt joukkue pääsee kokeilemaan tasoaan MM-kisoissa ensimmäistä kertaa. Tästä tempusta tulee mieleen Trinidad & Tobago, joka oli mukana vuoden 2006 kisoissa.
Panaman päävalmentajana toimii kokenut kolumbialainen Hernan Dario Gomez. Hän on ollut joukkueen peräsimessä vuodesta 2014 lähtien, ja Gomez on tällä hetkellä kansallissankarin asemassa. Hän on ollut mukana MM-kisoissa vuonna 1990 ja 1994 apuvalmentajana sekä vuonna 1998 päävalmentajana.
Kokoonpano: 5-4-1
Penedo
Murillo – Machado – Escobar – Baloy – Ovalle
Cooper – Gomez – Godoy – Barcenas
Perez
Panaman joukkue koostuu yleisesti ottaen todella kokeneista maajoukkuepelaajista; puolet ryhmästä on pelannut yli 50 maaottelua ja maalivahti Jaime Penedolta niitä löytyy 131 kappaletta.
Puolustuslinja tulee olemaan kisoissa taatusti viiden miehen vahvuinen. Toppareista New York Red Bullsin Fidel Escobar on eniten nousuja tekevä pelaaja. Adolfo Machado on koulutukseltaan enemmän laitapakki, mutta aloittaa keskemmällä. Kolmas toppareista on todennäköisesti joukkueen kapteeni Felipe Baloy. Roman Torres on myös yksi vaihtoehto, mutta kärsinyt hieman loukkaantumisista. Ulkoisesti mies näyttää lähes showpainijalta, ja kyseessä on fanien suuri suosikki.
Vasemmalla laidalla on Hondurasin liigassa pelaava Luis Ovalle. Oikealla on MLS-pelaaja Michael Amir Murillo, joka on linjan selvästi hyökkäävin nimi.
Keskikentän pohjalla pelaavat Gabriel Gomez sekä Anibal Godoy. Gomez on joukkueensa nestori maaotteluiden määrässä, sillä saldona on peräti 144 peliä Panaman paidassa. Godoy on kaksikosta puolustavampi pelaaja. Oikealla laidalla piti aloittaa Alberto Quintero, mutta hän on loukkaantumisen vuoksi sivussa. Hänen paikkansa voi näin ollen mennä vasemman laidan vaihtoehdoille Barcenas/Torres. Panaman systeemissä laidat tukevat vahvasti keskustaa ja antavat tilaa taustalta nouseville wing-backeille.
Panaman kärjessä nähdään todennäköisesti 37-vuotias Blas Perez. Isokoinen target-pelaaja on tehnyt komeat 43 maajoukkuemaalia 118 ottelussa. Vaihtoehtoina on nuori ja vikkelä Gabriel Torres tai 36-vuotias Luis Tejada, jolla on myös saldonaan 43 maalia Panaman maajoukkueessa.
Kuva: Anibal Godoy on yksi Panaman keskikentän puolustavimmista pelaajista
Panaman suoritus MM-karsinnoissa oli taatusti ikimuistoinen. Voi hyvin olla, ettei maa pääse uudelleen arvokisoihin kymmeniin vuosiin. Tärkein tavoite on saavutettu, mutta joukkue tuskin myy nahkaansa helpolla. Tämä on nähty aiemmissa kisoissa myös Trinidad & Tobagon ja Uuden Seelannin kanssa, jotka onnistuivat hyvin urhoollisissa puolustustaisteluissaan. Panama jää todennäköisesti lohkojumboksi, mutta joukkue voi hyvinkin pitää numerot tiukkoina fiksulla puolustuspelaamisella.
Belgia
Belgian esiintyminen MM-kisoissa ei yllätä nykyään enää ketään. Joukkue on tällä hetkellä mahtavassa 19 ottelun tappiottomassa putkessa saldolla 13-6-0. Belgia koki kaksi vuotta sitten shokkitappion EM-kisoissa Walesille ja hävisi myös seuraavan harjoituspelinsä Espanjalle. Tämän jälkeen joukkue on pelannut ilman tappioita aina MM-kisoihin saakka. Belgia voitti lohkonsa näytöstyyliin saldolla 9-1-0 ja hurjalla maalierolla 43-6, jota auttoi osaltaan Gibraltarin murskaaminen pariin otteeseen. Joukkue esiintyi myös erinomaisesti Brasilian MM-kisoissa ja selvisi kahdeksan parhaan joukkoon. Belgian maajoukkue on kehittynyt jatkuvasti 2010-luvulla, ja nyt tämä ”supersukupolvi” on parhaassa iässään.
Päävalmentajan nimi voi tulla monille yllätyksenä – kyseessä on nimittäin Roberto Martinez. Monien huippujoukkueiden takaa löytyy tyypillisesti vahvoissa liemissä keitetty ja kokenut päävalmentaja. Martinez on vasta 44-vuotias, ja kyseessä on miehen ensimmäinen maajoukkuepesti. Hän teki loistavaa työtä brittein saarilla erityisesti Swansean ja Wiganin peräsimessä, mikä nosti Martinezin statusta roimasti.
Kokoonpano: 3-4-3
Courtois
Alderweireld – Kompany – Verthongen
Meunier – Witsel – De Bruyne – Carrasco
Mertens – Lukaku – Hazard
Belgian maalilla nähdään Chelsean Thibault Courtois, joka on yksi maailman parhaista kassareista. Courtois on pitkänä miehenä hyvin ulottuva ja osaa pelata erinomaisesti myös jalalla.
Kolmen miehen puolustuslinja on tuttu Valioliigasta. Tottenhamin Jan Verthongen on kolmikosta eniten nouseva, ja miehen itseluottamus menee välillä jopa snadisti yli. Manchester Cityn Vincent Kompany ei saa seurajoukkueessaan enää vastuuta takavuosien malliin, ja riesana on jälleen loukkaantumisia. Oikealla pelaa Verthongenin seurakaveri Toby Alderweireld, joka on yksi maailman parhaista toppareista diagonaalipalloissa. Alderweireld ei tee juuri koskaan liukutaklauksia, vaan hoitaa puolustusvelvoitteet aina pystyssä. Hän rytmittää kolmikosta eniten joukkueensa peliä ylöspäin.
Belgian keskikentän oikealla laidalla nähdään PSG:n Thomas Meunier, joka on koulutukseltaan laitapakki. Isokokoinen pelaaja tekee paljon taustajuoksuja. Hänen vierellään pelaa Kiinan liigassa leipäänsä tienaava Axel Witsel. Tämä kaksikko on selvästi puolustavampi ja tasapainottavampi kuin vasemman laidan veijarit.
Belgian keskikentän keskustassa on joukkueen suurin vahvuus sekä haaste. Manchester Cityssä maailman eliittiin noussut Kevin De Bruyne ei pääse maajoukkueessa optimaaliselle pelipaikalleen, mikä on miestä myös kiukuttanut. Saa nähdä kuinka hyvin KDB:n polla kestää, jos tulosta ei ala syntyä. Vasemmalla oleva Yannick Carrasco on laituri, joka pelaa Belgian 3-4-3:ssa wing-backia. Hän tekee erittäin repiviä juoksuja pystyyn, mutta miehen ongelmat tulevat esiin puolustussuuntaan.
Hyökkäyskolmikko koostuu kahdesta erittäin taitavasta laitapelaajasta, joiden keskellä on Manchester Unitedin kärkimies Romelu Lukaku. Hazard ja Mertens ovat erinomaisia yhden-kahden kosketuksen pelaajia, jotka hankkivat tilaa ja rikkeitä liikkeillään. Lukaku on myös nopea sekä hyvin fyysinen kärki, joka tekee vaarallisia pystyjuoksuja puolustuslinjaan. Tämä kolmikko prässää myös vastustajaansa erittäin ikävällä tavalla.
Kuva: Löytääkö Kevin De Bruyne oikean roolin myös maajoukkueessa?
Belgian ”kultainen sukupolvi” muodostaa erittäin mielenkiintoisen joukkueen. Sen parhaat yksilöt ovat ehdottomasti huippumaiden tasolla, kuten nähtiin mm. Kevin De Bruynen esityksistä viime kaudella. Mutta. Joukkueen neljän miehen keskikenttä on selvästi perässä maailman eliittiin verrattuna. Asiaa ei auta se, että De Bruyne on hieman sivussa optimaaliselta pelipaikaltaan. Belgian ongelmana on myös kapea kärjen taso, sillä penkki tarjoaa hyvin vähän apuja verrattuna maailman parhaisiin joukkueisiin.
Belgia hoitelee kyllä tiensä jatkoon, mutta lohkon ykköspaikka ei ole myöskään kirkossa kuulutettu. Todennäköisesti joukkue jää Brasilian MM-kisojen tapaan neljän parhaan ulkopuolelle. Belgian penkin päässä oleva Roberto Martinez ei ole myöskään huippukoutsien tasoinen. Hän on luonut Belgialle sinänsä toimivan systeemin, mutta aseet ovat aika vähissä, jos peli ei kulje odotetusti.
Tunisia
Tunisia on mukana MM-kisoissa kahdentoista vuoden tauon jälkeen. Joukkue esiintyi lopputurnauksessa kolme kertaa peräkkäin vuosina 1998-2006. Tunisia teki myös historiaa vuonna 1978, jolloin siitä tuli ensimmäinen afrikkalainen joukkue, joka voitti MM-ottelun. Kun katsoo Afrikan karsintalohkoja, niin Tunisia selvisi Venäjälle ehdottomasti helpointa reittiä kanssakilpailijoihin verrattuna. Samassa lohkossa pelasivat Kongo, Libya sekä Guinea. Tunisian jatkopaikka meni silti todella tarkalle.
Tunisian päävalmentajana toimii Nabil Maaloul, joka otti ohjat maaliskuussa 2017. Hänen edeltäjänsä sai kenkää maajoukkueesta epäonnistuneen Afrikan mestaruusturnauksen vuoksi. Maaloul johdatti Tunisian kisoihin, ja hänen saldonsa on Tunisian peräsimessä tähän asti 5-4-1.
Kokoonpano: 4-2-3-1
Hassen
Bronn – Meriah – Ben Youssef – Maaloul
Sassi – Ben Amor
Badri – Khaoui – Sliti
Khazri
Maalilla aloittaa todennäköisesti nuori ja lupaava veskari Mouez Hassen. Toppariparina ovat valmentajan luottomiehet Yassine Meriah sekä Syam Ben Youssef. Heistä jälkimmäinen pelaa Turkin Kasimpasassa ja on yksi ryhmän kokeneimmista 42 maaottelun saldollaan. Vasempana laitapakkina kiitää Ali Maaloul, joka on puolustuslinjan selkeästi hyökkäävin pelaaja. Oikealle on tarjolla kaksi hyvin erilaista vaihtoehtoa: nuori Dylan Bronn tai peräti 1,95 metriä pitkä Hamdi Nagguez.
Keskikentän pohjalla nähdään kaksi selkeästi puolustavaa pelaajaa. Ferjani Sassi sekä Mohamed Amine Ben Amor tienaavat molemmat leipänsä Saudi-Arabian pääsarjassa. Kaksikolta tuskin nähdään montaa jäätävää passia, ja miesten tehtävänä on lähinnä vastustajan pelin vaikeuttaminen.
Ylempänä nähdään kolmen pelaajan linja. Vasemmalla laidalla pelaava Naim Sliti on tärkeässä roolissa Tunisian hyökkäyspelin suhteen. Hän leikkaa usein keskelle tehden tilaa laitapakki Maaloulin nousuille. Kymppipaikalla on Ranskan liigassa pelaava Saif-Eddine Khaoui. Hän on hyvä syöttelijä, joka pitää asiat kentällä yksinkertaisina. Oikealla laidalla on Anice Badri, joka viihtyy myös kymppipaikalla.
Edellä mainitun trion hyökkäystehoja syö heidän vastuunsa alaspäin. Kaikkien on osallistuttava aktiivisesti myös Tunisian puolustukseen. Tunisian kärjessä nähdään nykyisin Rennesissä pelaava Wahbi Khazri. Mies on tunnettu myös Sunderlandin paidasta, ja hänellä on komeat tehot 12 maalia 35 ottelussa Tunisian riveissä. Enemmän ’false 9’-roolissa viihtyvä pelaaja on mainettaan parempi ja hyvä kuljettamaan myös palloa.
Kuva: Wahbi Khazri on monille tuttu Sunderlandin paidasta
Tunisia on ennakkoon hyvin haastavassa tilanteessa. Tämä joukkue olisi ollut mukava nähdä esim. A-lohkossa, mutta Belgian ja Englannin takaa on hyvin vaikea ponnistaa jatkoon. Tunisia on paperilla esim. Marokkoon verrattuna selkeästi heikompi ryhmä. Se selvisi kisoihin myös varsin kevyestä alkulohkosta, eikä joukkueella ole suurempia tähtiä. Iso osa pelaajista on maajoukkuetasolla kokemattomia ja tienaa leipäänsä kotimaan liigassa tai Saudi-Arabiassa. Tunisia on työteliäs ryhmä, joka yrittää pelata myös rohkeasti maata pitkin pallon saatuaan. Kisat loppuvat alkulohkoon.
Englanti
Englannin futisfanit odottavat jälleen kerran vuoden 1966 toisintoa, jolloin joukkue voitti MM-kultaa. Tämän jälkeen Kolme Leijonaa on päässyt neljän parhaan joukkoon vain yhden kerran, vuonna 1990. Englanti on epäonnistunut jatkuvasti arvoturnauksissa, vaikka joukkue on suorittanut karsinnat todella vakuuttavasti. Milloin peliryhmitys on ollut pielessä, milloin huonoa tuuria, milloin surkea valmentaja ja niin edelleen. MM-karsinnat olivat tälläkin kertaa Englannin näytöstä. Joukkue lunasti kisapaikan saldolla 8-2-0 ja maalierolla 18-3. Lohkossa ei tosin pelannut yhtään muuta laatujoukkuetta.
Englannin päävalmentajana toimii kaikille jalkapallon ystäville tuttu mies, Gareth Southgate. Hänet muistetaan pitkästä urastaan etenkin Aston Villan ja Middlesboron topparina. Southgate edusti myös Englantia 57 kertaa maajoukkuetasolla. Hän valmensi kolmen vuoden ajan Englannin U21-ryhmää, mutta floppasi joukkueensa kanssa vuoden 2015 EM-kisoissa. Southgate korvasi syksyllä 2016 skandaalissa ryvettyneen Sam Allardycen, joka joutui eroamaan tehtävistään vain yhden ottelun jälkeen.
Kokoonpano: 3-5-2
Pickford
Walker – Stones – Maguire
Trippier – Lingard – Henderson – Alli – Rose
Kane – Sterling
Englannin maalilla on totuttu näkemään kokeneita ja kuuluisia maalivahteja. Kahdet edelliset kisat edustanut Joe Hart on saanut väistyä, ja tolppien välissä nähdään monille varsin tuntematon kaveri, Jordan Pickford. Nuori mies on Englannin vaihtoehdoista selkeästi paras pelaamaan palloa jalalla. Tämä on ehdoton vaatimus Southgaten luomassa taktiikassa.
Englannin puolustuslinja on tällä kertaa kolmen topparin levyinen. Vasemmalla nähdään Leicesterin Harru Maguire, joka on Tutkaparin lausunnon mukaan ”köyhän miehen Hummels”. Kyseessä on raudanluja toppari, joka osaa myös kuljettaa palloa eteenpäin. Keskellä oleva John Stones on noussut arvoon arvaamattomaan. Mies on kehittynyt valtavasti Manchester Cityässä Pep Guardiolan alaisuudessa, ja Stones on ehdottomasti joukkueensa avainpelaajia. Oikealla nähdään Stonesin seurakaveri Kyle Walker, joka on koulutukseltaan laitapakki. Hän on maailman eliittiä puolustamaan suunnanmuutoksia ja erittäin hyvä jalalla.
Laitapakkiosastolla nähdään Eric Dierin seurakaveri, Kieran Trippier. Entinen Burnleyn mies on parantanut puolustuspeliään ja muodostaa oikealla sivustalla vahvan kaksikon Kyle Walkerin kanssa. Vasemmalla nähdään kolmas Spurs-pelaaja, Danny Rose. Unitedin kokenut Ashley Young on myös realistinen vaihtoehto. Rose olisi tästä kaksikosta selvästi suoraviivaisempi tapaus, sillä Young jää hautomaan palloa turhan paljon.
Keskikentän pohjalla nähdään Liverpoolin Jordan Henderson, jonka rooli on selvästi rikkova. Selkeästi ylempänä pelaa Tottenhamin loistava Dele Alli, joka viihtyy vasemman laidan puolitilassa. Häneltä nähdään Brasilian Paulinhon tapaan fiksuja taustanousuja, jotka johtavat taatusti myös maaleihin. Oikealla puolella on erittäin energinen Jesse Lingard. Hänen lempinimensä ”link guard” kertoo paljon miehen roolista. Kyseessä on erittäin älykäs pelaaja kentällä, joka luo liikkeellään ylivoimia eri osa-alueille.
Kärkikaksikko ei juuri esittelyitä kaipaa. Tottenham ja Manchester City ovat jälleen vahvasti edustettuna, ja Englannin avauksesta peräti 7/11 pelaajasta tulee näistä kahdesta joukkueesta. Harry Kane on joukkueensa kapteeni, ja kyseessä on yksi Valioliigan parhaista hyökkääjistä. Vasta 24-vuotias Kane on tehnyt maajoukkueessakin 13 maalia vain 24 ottelussa. Raheem Sterling on noussut Manchester Cityssä loistavalle tasolle. Kyseessä on Kanen tapaan erittäin nuori pelaaja, jolla on ikää vasta 23 vuotta. Sterling on Englannin kenties tärkein lenkki, ja hän saa maajoukkueessa ns. vapaan kympin roolin.
Kuva: John Stones on noussut Englannin maajoukkueen avainpelaajaksi
Englannin maajoukkueessa on enemmän talenttia nyt kuin pitkään aikaan. Gareth Southgate voi tuntua äkkiseltään oudolta valmentajalta, mutta mies tuntee juuri tämän sukupolven pelaajat todella hyvin myös U21-maajoukkueen ajoilta. Kyseessä on erittäin energinen ja monipuolinen joukkue, joka on todella vaarallinen suunnanmuutoksissa. Englannin puolustus on varsin laadukas, ja pelaajat viihtyvät hyökkäyspäässä puolitiloissa, mikä on modernin jalkapallon ehdoton vaatimus. Joukkueen penkki tarjoaa myös mielenkiintoisia vaihtoehtoja.
Englannilla on hyvät mahdollisuudet haastaa Belgia lohkovoitosta, ja tämän ryhmän pitäisi kyllä edetä kahdeksan parhaan joukkoon. Siitä eteenpäin vaaditaan jo kovempaa venymistä.
What is your reaction?
