Tutkaparin MM-kisat: lohko H
Asialinjan ennakoissa valmistaudutaan MM-kisoihin Tutkaparin avustuksella. Suomen paras futista käsittelevä podcast käy läpi kaikki kisojen joukkueet lohko kerrallaan. Tämä artikkeli on MM-kisojen H-lohkon ennakko, jossa pelaavat Puola, Senegal, Japani ja Kolumbia.
Puola
Puola oli yksi maailman parhaista jalkapallomaista 1970- ja 1980-luvulla; maa oli mitaleilla kolmet kisat peräkkäin vuosina 1974, 1978 sekä 1982. Tämän jälkeen seurannut sukupolvi oli tasoltaan heikompi, mutta Puola on noussut viime vuosina jälleen kohti Euroopan kärkeä. Joukkue väläytteli tasoaan myös vuoden 2016 EM-kisoissa, jolloin se ei hävinnyt yhtään ottelua varsinaisella peliajalla. Lopulta Puola putosi Portugalille pilkkukisan jälkeen. MM-karsinnat sujuivat myös erinomaisesti. Maa voitti E-lohkon vakuuttavasti saldolla 8-1-1 ja maalierolla 28-14. Robert Lewandowski teki peräti 16 maalia ja voitti samalla karsintojen maalikuninkuuden.
Puolan päävalmentajana toimii kokenut Adam Nawalka. Kyseessä on entinen pelaaja, joka esiintyi myös maajoukkueessa Puolan suuruusvuosina 1977-1980. Nawalka on toiminut valmentajana jo 20 vuotta ja johtanut A-maajoukkuetta vuodesta 2013 alkaen.
Kokoonpano: 4-2-3-1
Szczesny
Piszczek – Glik – Pazdan – Rybus
Zielinski – Krychowiak
Blaszczykowski – Milik – Grosicki
Lewandowski
Puola on kokeillut erilaisia peliryhmityksiä – viime kisoista tuttu 4-4-2 on vaihtunut myös välillä 3-4-3 formaattiin. Tällä kertaa joukkue asetellaan 4-2-3-1:n mukaisesti.
Puolan maalilla nähdään Wojcieh Szczesny, jonka monet muistavat parhaiten Arsenalin paidasta. Szczesny epäonnistui Valioliigassa, mutta mies on päässyt AS Roman ja Juventuksen maalilla loistavaan iskuun. Szczesny oli kuluneella kaudella jopa parempi kuin legendaarinen Gigi Buffon.
Puolustuslinjan oikealla sivustalla on Dortmundista tuttu konkari Lukas Piszczek. Kyseessä on kaiken nähnyt ja kokenut pelaaja, jolla on laidallaan iso vastuu molempiin suuntiin. Toppariparina nähdään kokenut ja pitkään yhdessä pelannut kaksikko Michal Pazdan & Kamil Glik. Pazdanin formi on hieman arvoitus tällä hetkellä, mutta Glik on satavarmasti avauksessa. Monacon mieheltä löytyy myös kova kanuuna. Vasemmalla laidalla on todennäköisesti Lokomotiv Moskovan Maciej Rybus.
Keskikentän pohjalla nähdään kaksi hyvin erityyppistä pelaajaa. Napolin 24-vuotias Piotr Zielinski on ”Puolan vastine Frank Lampardille”. Kyseessä on fantastinen lahjakkuus, joka pystyy esikuvansa tavoin tekemään keskikentällä kaiken mahdollisen. Jos Puola pelaa 3-4-3 ryhmityksessä, Zielinski on laitahyökkääjän paikalla. Hyvät EM-kisat pelannut West Bromwichin Grzegorz Krychowiak on sitten rikkovassa roolissa keskikentän pohjalla. Hänen uransa on edennyt joukkueensa tavoin mollivoittoisesti.
Hieman ylempänä nähdään Hull Citystä tuttu Kamil Grosicki. Tekninen laituri pystyy pujottelemaan vastustajien puolustajia, ja mies pelasi myös hyvät karsinnat. Seurajoukkueessa kausi sujui sitten heikommin. Oikealla laidalla on nimihirviö Jakub Blaszczykowski. ”Kuba”-lempinimellä tunnettu kokenut pelaaja on suoraviivaisempi laituri, jonka parhaat vuodet alkavat olla jo takanapäin. Heidän välissään on loistavat EM-kisat pelannut Arkadiusz Milik, jonka uraa ovat rasittaneet turhan pitkät loukkaantumiset.
Puolan joukkueen ehdoton tähti on totta kai Bayern Munchenin Robert Lewandowski. Miehen saldo on jäätävän kova sekä seura- että maajoukkueessa. Puolan paidassa Lewandowski on tehnyt 55 maalia vain 95 ottelussa. Bayern-tähti on joukkueelleen kaikki kaikessa.
Kuva: Robert Lewandowskin merkitystä Puolalle ei voi alleviivata liikaa
Puola tuntuu olevan nykyisin varsin aliarvostettu joukkue. Se ei jostain syystä nouse koskaan suuren yleisön suosioon, vaikka riveistä löytyykin Robert Lewandowskin kaltainen tähti. Monet maan pelaajista ovat tästä huolimatta varsin tuntemattomia, eikä Puolaa juuri nosteta esiin kisojen mahdollisena yllättäjänä. Kyseessä on suoraviivainen joukkue, joka on erittäin hyvä vastahyökkäyksissä. Puolalta löytyy myös taktista joustavuutta sekä muuttamia hyviä vaihtomiehiä keskikentälle ja hyökkäykseen. Joukkueen pitäisi mennä lohkostaan jatkoon, mutta tämän jälkeen tie nousee todennäköisesti pystyyn huippumaita vastaan.
Senegal
Senegalia on pidetty vuosikausia yhtenä Afrikan kovimmista futismaista. Tästä huolimatta joukkue on esiintynyt MM-tasolla vain yhden ainoan kerran – vuonna 2002. Silloin Senegal myös eteni peräti kahdeksan parhaan joukkoon. Nyt maa on siis lopputurnauksessa toista kertaa historiansa aikana. Senegalin karsintalohko oli Tunisian ohella Afrikan alueen heikoimpia. Joukkue selvisi kisoihin ilman suurempaa venymistä ja jätti taakseen Burkina Fason, Cape Verden sekä Etelä-Afrikan. MM-karsinnan jälkeen Senegal on pelannut harjoitusotteluita vaihtelevalla menestyksellä jääden mm. 0-0 tasapeliin Luxemburgin kanssa.
Senegalin päävalmentajana toimii ex-pelaaja Aliou Cisse. Kyseessä on ehdottomasti yksi kisojen kokemattomimmista nimistä. Cisse pelasi itse vielä 10 vuotta sitten, ja hänet muistetaan mm. Portsmouthin ja Birminghamin riveistä. Cisse on aiemmin valmentanut vain Senegalin U23-maajoukkuetta. Hän on ollut A-maajoukkueen ruorissa vuodesta 2015 alkaen.
Kokoonpano: 4-3-3
Diallo
Gassama – Sane – Koulibaly – Sabaly
N’Diaye – Kouyate – Gueye
Sane – Sakho – Niang
Senegalin maalilla nähdään 26-vuotias Abdoulaye Diallo, joka pelaa Ranskan liigan Rennesissä. Hän on joukkueen selkeä ykkösvalinta, mutta taitojensa puolesta yksi joukkueen heikoista lenkeistä. Samaa voidaan sanoa joukkueen laitapakeista. Analyasporin Lamine Gassama sekä Bordeauxin Youssuf Sabaly ovat maalivahti Diallon ohella selkeästi joukkueen heikkouksia. Senegalin laitapakit eivät myöskään tarjoa kovin erikoista tukea hyökkäyssuuntaan.
Topparipari on puolustuspään selkeä vahvuus. Senegalin keskuspuolustajat ovat mitä todennäköisimmin Napolin Kalidou Koulibaly sekä Hannoverin Salif Sane. Isokokoiset topparit ovat myös kohtalaisia pelaamaan jalalla, eikä Senegal todellakaan kaadu heidän suorituksiinsa.
Keskikentällä nähdään kolme varsin puolustavaa pelaajaa. Senegalin ongelmat ovat hyvin tuttuja lähes jokaisen Afrikan maan rosterista: keskikentällä ei ole laadukasta playmakeria. Evertonin Idrissa Gueye on ”köyhän miehen N’Golo Kante”, jonka vahvuudet ovat pallojen voittamisessa. Samaa voidaan sanoa West Hamin Cheikhou Kouyatesta, joka on myös joukkueen kapteeni. N’Diayen tavoin miehen vahvuudet ovat pallojen voittamisessa, jonka jälkeen peliväline pyritään vain toimittamaan nopeasti hyökkääjien jalkaan.
Hyökkäyksen oikealla laidalla on joukkueen ehdoton tähti, Liverpoolin Sadio Mane. Miehellä on kovat tehot Valioliigassa, mutta maajoukkueessa vain 14 maalia 53 ottelussa. Manella on iso vastuu Senegalin hyökkäyspelistä sekä viimeistelystä. Vasemmalla laidalla nähdään joko Keita Balde tai M’Baye Niang, jotka ovat molemmat suht tasavahvoja valintoja. Keskushyökkääjänä aloittaa todennäköisesti West Hamista tuttu ja nykyisin Rennesiä edustava Diafra Sakho. Senegalin ryhmän paras maalintekijä on Moussa Sow, jonka saldona on 18 osumaa 51 maaottelussa. Tämä kertoo jotain joukkueen viimeistelijöiden tasosta.
Kuva: Sadio Mane on Senegalin suurin tähti
Senegalin rajoitteet tulevat hyvin esiin joukkueen kokoonpanoa katsomalla. Kyseessä on tyypillinen afrikkalainen joukkue, jonka keskikentältä puuttuu pallovarmoja pelaajia. Kolme pallorohmua miestä saavat katkoillaan aikaan transitioita, mutta takaa-ajoasemassa tällaiset joukkueet ovat hyvin aseettomia. Senegalin ongelmana on myös MM-tasolle kevyt maalivahti sekä laitapuolustajat. Joukkue ei ole hirvittävästi esim. Puolaa perässä, mutta jatkopaikka olisi silti tästä lohkosta pieni yllätys.
Japani
Japani pääsi ensimmäistä kertaa mukaan MM-lopputurnaukseen vuonna 1998. Joukkue on ollut sen jälkeen mukana kaikissa kisoissa ja päässyt kaksi kertaa myös alkulohkostaan jatkoon. Aasian MM-karsinta on harvemmin tuottanut vaikeuksia, eikä Japanilla ollut suuria ongelmia myöskään tällä kertaa. Maa voitti lohkonsa saldolla 6-2-2. Viimeisen kierroksen vierastappio Saudi-Arabialle avitti muuten ko. maan Venäjälle. Japanin kulisseissa on kuohunut, sillä maan kisoihin luotsannut Vahid Halilhodzic sai kenkää vain muutama kuukausi ennen lopputurnausta. Mies luotsasi Algerian vuonna 2014 upeaan turnaukseen. Mielenkiintoista on se, että Halilhodzic sai myös vuonna 2010 kenkää Norsunluurannikon maajoukkueesta vain hetkeä ennen MM-turnauksen alkamista.
Japanin päävalmentajana toimii 63-vuotias Akira Nishino. Hän on hoitanut tehtävää vasta muutaman kuukauden ajan. Nishino on entinen pelaaja, joka edusti myös maajoukkuetta 70-luvun lopulla. Hän on valmentanut aiemmin Japanin pääsarjan joukkueita 20 vuoden ajan.
Kokoonpano: 3-4-3
Kawashima
Yoshida – Hasebe – Makino
Haraguchi – Yamaguchi – Oshima – Nagatomo
Honda – Osako – Usami
Japanin formaatio on vaihtunut uuden päävalmentajan myötä täysin. Kisoihin lähdetään nyt kolmen miehen alakerralla, ja samalla hyökkäyspäässä tippuu penkille kaksi todella nimekästä miestä.
Maalilla aloittaa todennäköisesti 35-vuotias Eiji Kawasima, joka edustaa Ranskan pääsarjan Metziä. Kolmen miehen puolustuslinjasta tutuin nimi on monille Maya Yoshida, joka on edustaa Valioliigan Southamptonia. Keskellä on joukkueen kapteeni, kokenut Eintracht Frankfurtin pelaaja Makoto Hasebe. Hän on koulutukseltaan keskikenttäpelaaja, mutta sijoitetaan Japanin ryhmityksessä toppariksi. Hasebella on tärkeä pallollinen rooli Japanin alhaalta lähtevässä lyhytsyöttöpelissä. Kolmas toppari on Japanin J-liigassa pelaava Tomoaki Makino.
Oikean wing-backin roolissa nähdään Dusseldorfissa pelaava Genki Haraguchi. Hän tekee aktiivisesti nousuja ylöspäin vasemman wing-backin tavoin, joka on monille Interistä tuttu Yuto Nagamoto. Heidän välissään on kaksi rauhallista ja pallovarmaa keskikenttäpelaajaa, Hotaru Yamaguchi sekä Ryota Oshima.
Hyökkäystrion oikealla laidalla on Japanin mielenkiintoisin nimi, Keisuke Honda. Todella kokenut pelaaja on kiertänyt maailmaa eri huippuseuroissa. Hänellä on todella hyvä vasen jalka, ja Honda tykkää myös leikata laidaltaan sisään. Vasemmalla nähdään enemmän duunarityyppinen Takashi Usami. Hänen vaihtoehtonaan on Eibarissa hyvän kauden pelannut Takashi Inui, joka tuo räjähtävän ja hyökkäävän option. Kärjessä aloittanee FC Kölnin Yuya Osako.
Japanin kokoonpanon suurimmat kysymykset liittyvät vaihtopenkille, jonne on jäämässä pari todella kovaa nimeä. Leicester-kärki Shinji Okazaki sekä Dortmundin kokenut Shinji Kagawa eivät ilmeisesti mahdu avauskokoonpanoon. Etenkin Kagawalle ei vain löydy 3-4-3 ryhmityksestä sopivaa roolia. Molemmat tullaan varmasti näkemään vaihtopelaajina kentällä.
Kuva: Keisuke Honda on tunnettu loistavasta vasuristaan
Japanin ongelmat ovat pitkälti samat kuin Etelä-Korealla. Joukkueen maalintekotaito on suuri kysymysmerkki, ja oman pään erikoistilanteet tuottavat myös ongelmia. Japani on juoksuvoimainen ja työteliäs joukkue, joka pyrkii lyhytsyöttöpeliin. Japani ei lähde nykyisessä formaatissaan prässäämään korkealta. Hieman hidas ja virheherkkä puolustus tulee olemaan vaikeuksissa transitiotilanteissa. Japani jää yksinkertaisesti kilpailijoistaan jälkeen kentän jokaisella osa-alueella. Maa ei ole kuitenkaan tasoltaan mikään heittopussi, ja marginaalit ovat etenkin Puolaa ja Senegalia vastaan varsin pieniä.
Kolumbia
Kolumbia on ollut varsin keskinkertainen joukkue MM-tasolla aina vuoden 2014 kisoihin saakka. Maa on harvemmin edes päässyt lopputurnaukseen asti, eikä kertaakaan jatkoon alkulohkostaan. Tämä historia pistettiin huolella uusiksi Brasiliassa, jossa supertähti James Rodriguez voitti maalikuninkuuden ja johdatti maansa kahdeksan parhaan joukkoon. Kolumbia menestyi erinomaisesti myös vuoden 2016 Copa Americassa, jonka saldoksi muodostui kolmas sija. MM-karsinnat menivät sen sijaan turhan tiukalle, sillä Kolumbia ei voittanut yhtään neljästä viimeisestä ottelustaan. Maa joutui puristamaan viimeisellä kierroksella vierastasurin Perusta, jossa maalintekijänä oli kukapa muu kuin James.
Kolumbian päävalmentaja on kokenut Jose Pekerman. Argentiinalaisvalmentaja on 68-vuotias, ja hän on toiminut aiemmin vuosikausia Argentiinan U20- sekä A-maajoukkueen peräsimessä. Pekerman on luotsannut Kolumbiaa jo vuodesta 2012 lähtien ja tehnyt suorastaan loistavaa työtä.
Kokoonpano: 4-2-3-1
Ospina
Arias – Sanchez – Zapata – Diaz
Sanchez – Aguilar
Cuadrado – James – Muriel
Falcao
Kolumbian maalilla pelaa Arsenalista tuttu David Ospina. Hän ei ole valitettavasti maailman eliittiä tolppien välissä, ja mies on tullut tutuksi hieman virheherkkänä kassarina.
Oikeana laitapakkina pelaa PSV Eindhovenin Santiago Arias. Kyseessä on loistava talentti, joka muodostaa varmasti viihdyttävän tutkaparin Juan Cuadradon kanssa. Arias on myös erinomainen puolustaja 1 vs 1 -tilanteissa. Topparit ovat myös laadukkaita. Davinson Sanchez on vasta 22-vuotias pelaaja, joka edustaa Tottenhamia seurajoukkuetasolla. Sanchez on fysiikaltaan oikeastaan ideaalin topparin prototyyppi. Hänen rinnallaan on Milanin Cristian Zapata, joka tuo puolustuslinjaan tarvittavaa kokemusta. Vasemmalla nähdään Farid Diaz, sillä ykkösvalinta Fabra loukkaantui harjoituksissa ennen kisoja.
Kolumbian suurin heikkous löytyy puolustuslinjan yläpuolelta. Espanyolin Carlos Sanchez sekä Deportivo Calia edustava Abel Aguilar ovat kokeneita, mutta valitettavan hitaita pelaajia. Heidän liikkeensä ei enää ole tämän pelipaikan parhaiden tasolla, ja kaksikolla voi tulla hyvin kiire transitiotilanteissa.
Keskikentän oikealla laidalla nähdään kaikille futiksen ystäville tuttu Juan Cuadrado. Hän pelasi neljä vuotta sitten loistavat kisat voittaen syöttöpörssin Toni Kroosin kanssa neljällä passilla. Cuadradon uraa ovat varjostaneet valitettavat loukkaantumiset. Kolumbian hyökkäyspeli etenee hyvin vahvasti oikean laidan kautta. Vasemmalle oli tarjolla Edwin Cardona, mutta hän tippui ulos lopullisesti ryhmästä. Näin ollen paikan ottanee Sevillan Luis Muriel.
Hyökkäyspelin sieluna häärää kymppipaikan James (Rodriguez). Hän löi toden teolla läpi Brasilian MM-kisoissa neljä vuotta sitten ja voitti maalikuninkuuden kuudella osumalla. Monet näistä maaleista olivat myös ikimuistoisia. James siirtyi tämän jälkeen Real Madridiin, jossa hän ei koskaan onnistunut sementoimaan paikkaansa avauksessa. Viime kausi sujui sitten lainalla Bayern Munchenissa.
Target-pelaajana aloittaa joukkueen kapteeni, Radamel Falcao. Kyseessä on klassinen fox-in-the-box -kärki, joka on saanut uralleen nostetta vaikeiden Englannin vuosien jälkeen. Kokenut 32-vuotias hyökkääjä on iskenyt Monacon paidassa kahden viime kauden aikana 39 maalia 55 ottelussa. Falcao, James ja Cuadrado muodostavat todella vaarallisen hyökkäyskolmikon.
Kuva: 26-vuotias James on pelimies parhaassa iässään
Kolumbia lähtee H-lohkoon suosikkina, mutta joukkue pystyy tuskin toistamaan neljän vuoden takaisia ihmetekoja. Etenkin keskikentän pohja asettaa maalle paljon rajoitteita, eikä materiaali kestä millään vertailua parhaiden joukkueiden kokoonpanoihin. Kolumbia ei ole mitenkään valtavasti esimerkiksi Puolaa edellä, jolla löytyy riveistään jopa Falcaota kovempi kärkimies. Lohkon ykköspaikka voi olla tiukassa, mutta Kolumbian pitäisi selvitä kuudentoista parhaan joukkoon. Tällä kertaa turnaus ei todennäköisesti jatku sen pidemmälle.