USA:n valtionvelka on jo 39 biljoonaa dollaria eli 39 000 miljardia dollaria. Tästä artikkelista saat kaikki perustiedot Yhdysvaltain valtionvelasta. Miksi se on kasvanut niin suureksi, kenelle Yhdysvallat on velkaa ja voiko maa maksaa velkansa myös takaisin?
USA:n valtionvelka on yli 39 biljoonaa dollaria
USA:n valtionvelka on jo 39 biljoonaa dollaria eli 39 000 miljardia dollaria. Tämä on tilanne huhtikuussa 2026. USA on maailman ylivoimaisesti eniten velkaantunut valtio dollareissa mitattuna. Yhdysvalloilla on enemmän velkaa kuin neljällä seuraavaksi velkaisimmalla valtiolla yhteensä.
USA:n valtionvelka per asukas on noin 114 000 dollaria. Valtionvelka per veronmaksaja on noin 357 000 dollaria. Jos velkaa verrataan maan bruttokansantuotteeseen, sen määrä on noin 126 % bruttokansantuotteesta (2025).
USA:n velan määrä on poimittu tammikuussa 2026 US Debt Clock -sivustolta. USA:n valtion velkakello (Debt Clock) on epävirallinen Yhdysvaltojen velkalaskuri. Löydät USA:n velkakellon osoitteesta usdebtclock.org. Voit seurata USA:n valtionvelan kasvua reaaliajassa. Amerikkalaisten velka kasvaa tällä hetkellä kymmeniä tuhansia dollareita joka ikinen sekunti!
Alla oleva grafiikka näyttää USA:n valtionvelan kehityksen vuodesta 1966 lähtien.
Lähde: St. Louis FedYhdysvaltojen valtionvelka kasvoi hyvin maltillisesti 1980- ja 1990-luvuilla. Yhdysvalloilla oli 2000-luvulle tultaessa jopa ylijäämäisiä budjetteja, mutta velka alkoi kasvaa sen jälkeen nopeasti. Vuoden 2001 terrori-isku kasvatti rajusti maan puolustusmenoja, minkä lisäksi Yhdysvallat soti Afganistanissa ja Irakissa. Vuosina 2001 ja 2003 toteutettiin myös merkittäviä veronalennuksia.
Valtioiden velkataakat kasvoivat räjähdysmäisesti kaikkialla maailmassa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Keskuspankkien rooli kasvoi merkittävästi, ja ne alkoivat monetisoida yhä enemmän valtioiden velkaa.
Valtionvelan monetisointi tarkoittaa käytännössä sitä, että keskuspankki luo rahaa tyhjästä, jolla se ostaa valtion velkakirjoja. Tämä toiminta mahdollistaa suuremat alijäämät valtioiden budjetteihin ja pitää korot maltillisella tasolla, vaikka markkinoilta ei löytyisi riittävästi kysyntää velkakirjoille.
Myös tavallinen piensijoittaja voi sijoittaa valtion velkakirjoihin on ETF-rahastojen avulla. Esimerkiksi Nordnetissa on lukuisia ETF-rahastoja, jotka hajauttavat sijoituksia eri maturiteetteihin ja valtioihin. Tutustu Nordnetiin tarkemmin tästä artikkelista: Nordnetin arvostelu ja kokemuksia palvelusta.
Kenelle USA on velkaa?
Suurin osa Yhdysvaltojen valtionvelasta on kotimaisten omistajien hallussa.
- Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) omistaa 9 biljoonaa dollaria
- Valtiolliset virastot ja rahastot omistavat 9 biljoonaa dollaria
- Yhdysvaltalaiset eläkerahastot, investointipankit ym. omistavat noin 11 biljoonaa dollaria
Loput Yhdysvaltojen valtionvelasta, noin 10 biljoonaa dollaria, on ulkomaisessa omistuksessa. USA on velkaa eniten Japanille, Iso-Britannialle ja Kiinalle. Nämä kolme valtiota omistavat USA:n velkaa yli 2,7 biljoonan dollarin arvosta. Seuraavassa on lista suurimmista Yhdysvaltojen valtion velan omistajista (lokakuu 2025).
- Japani: $1200 miljardia
- Iso-Britannia: $878 miljardia
- Kiina: $690 miljardia
- Belgia: $468 miljardia
- Kanada: $419 miljardia
- Luxemburg: $419 miljardia
- Cayman saaret: $419 miljardia
- Ranska: $390 miljardia
Lähde: Yhdysvaltain valtiovarainministeriön data
Yhdysvaltain valtion velka toimii käytännössä vakuutena koko maailman finanssisektorin taustalla. Niitä pidetään maailman turvallisimpana sijoituskohteina.
Miksi Yhdysvallat on velkaa myös pienille valtioille, kuten Cayman-saarille ja Luxemburgiin? Tämä johtuu siitä, että kyseiset maat ovat veroparatiiseja, joissa on rekisteröity paljon hedge-rahastoja ja muita suuria instituutioita.
On siis hyvä huomioida, että sama pätee myös muiden valtioiden kohdalla. Esimerkiksi Japani ei tarkoita suoraan Japanin valtiota, vaan Japaniin rekisteröityjä toimijoita.
Miksi USA:n valtionvelka on kasvanut niin suureksi?
USA:n valtionvelka on kasvanut valtavan suureksi liian löysän rahapolitiikan vuoksi. Yhdysvallat ei ole tässä suhteessa suinkaan yksin. Esimerkiksi Suomessa on herätty yhtä lailla velan hallitsemattomaan kasvuun. Myös muut länsimaat ovat hyvin pitkälti samassa tilanteessa.
Mikä sitten on johtanut rahapolitiikan muutokseen 2000-luvulla? Suurin tekijä on vuoden 2008 finanssikriisi. Sen jälkeen keskuspankit ovat ottaneet markkinat hallintaansa joka puolella, ja poliitikot ovat alkaneet hyödyntää niiden ”rahaprintteriä”.
Keskuspankkien rooli oli aiempina vuosikymmeninä huomattavasti pienempi, ja valtionvelan monetisointia pidettiin jopa huonona asiana. Fedin puheenjohtajana toiminut Ben Bernanke vakuutteli vielä 2010-luvun alussa, että Fed ei monetisoi valtionvelkaa. Toisin sanoen, Fed hävittäisi aikanaan velan taseestaan.
Tämä ei pitänyt paikkaansa, kuten tulevina vuosina huomattiin. Fedin tase on kasvanut entisestään, eikä keskuspankki voi käytännössä enää pienentää tasettaan entiselle tasolle. Fed luo siis rahaa tyhjästä ja mahdollistaa osaltaan Yhdysvaltain valtion holtittoman velkaantumisen.
Pahin esimerkki tästä toiminnasta nähtiin COVID-kriisin aikana, jolloin Fedin tase kasvoi yli 3 biljoonaa dollaria parissa kuukaudessa, kun keskuspankki alkoi printata rahaa ja tukea markkinoita. Katso alla oleva grafiikka.
Lähde: St. Lous FedKeskuspankin pitäisi teoriassa toimia itsenäisenä tahona ja asettaa rajoitteita liian löysälle rahapolitiikalle, mutta näin ei käytännössä tapahdu. Poliitikot käyttävät tilannetta hyväkseen ja laativat vuosi toisensa jälkeen alijäämäisiä budjetteja. Poliitikot tietävät, että velalle löytyy aina ostaja.
Toinen merkittävä syy on koroissa. Valtiolainojen koroissa oli 1980-luvun alusta lähtien noin 40 vuoden mittainen alamäki. Alla oleva graafi näyttää Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan koron kehitystä.
Lähde: CNBCVaikka USA:n valtionvelka kasvoi dollareissa mitattuna, velanhoitokustannukset eivät nousseet hälyttävälle tasolle korkojen laskun vuoksi.
Nyt tilanne on aivan toinen. Yhdysvaltain 10-vuoden valtiolainan korko putosi vuonna 2020 lähes nollaan, mutta viimeiset pari vuotta korko on asettunut 3,5–5,0 prosentin välimaastoon. Tämä on nostanut myös Yhdysvaltojen valtionvelan korkomenot pilviin.
Yhdysvaltain valtionvelka aiheuttaa maalle tällä hetkellä lähes biljoonan dollarin suuruiset vuosittaiset velvoitteet. Kulut velan hoitamisesta ovat jo ylittäneet puolustusmenot! Suurempia kulueriä budjetissa ovat vain sosiaalimenot (eläkkeet, työttömyyskorvaukset ym.) ja terveydenhuolto.
Yhdysvaltojen velka suhteessa BKT:hen
Yhdysvaltain valtionvelka on jo yli 120 prosenttia suhteessa BKT:hen. Pahimmillaan suhdeluku rikkoi 130 prosenttia vuoden 2020 puolivälissä COVID-kriisistä johtuneen velanoton vuoksi. Sadan prosentin raja rikottiin vuonna 2012.
Alla oleva graafi näyttää Yhdysvaltojen valtionvelan ja BKT:n suhdetta 1980-luvulta lähtien.
Lähde: St. Lous FedKun arvioidaan valtionvelan kokoa, absoluuttinen dollarimäärä ei ole relevantti mittari. Esimerkiksi Suomen valtionvelka on 167 miljardia euroa, mutta Yhdysvallat velkaantuu saman verran parissa viikossa. Oleellinen mittari on velan suhde bruttokansantuotteeseen.
Mitä suurempi talous, sitä enemmän velkaa se pystyy ottamaan. Sama periaate toimii myös yksityishenkilöiden kohdalla. Yhdysvallat ei ole velka vs. BKT -suhteessa maailman eniten velkaatunut valtio. Tämän listan ylivoimainen ykkönen on Japani, jolla on velkaa yli 250 % suhteessa BKT:hen.
Yhdysvallat on kuitenkin alkanut nousta yhä korkeammalle myös velka-BKT-suhteessa. Tällä hetkellä se on jo globaalisti sijalla 14. Vertailun vuoksi, Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 74 prosenttia.
Valtion velkaantumisastetta voidaan pienentää kahdella tavalla: karsimalla menoja tai lisäämällä tuloja. Velka voi jopa kasvaa euroissa tai dollareissa mitattuna, jos BKT kasvaa nopeammin. Tämä kehitys johtaisi pitkällä aikavälillä velan pienenemiseen suhteessa BKT:hen.
Onko Yhdysvaltain valtionvelka ylittänyt kriittisen rajan?
Yhdysvalloissa on kauhisteltu valtion velanottoa jo kymmenien vuosien ajan. Poliitikot ovat ajaneet velkakuria jo 1980-luvulta lähtien. Myös Yhdysvaltain dollarin romahdusta on ennustettu jo vähintään 50 vuotta samasta syystä. Miten kauan Yhdysvallat voi oikein velkaantua nykyisellä tahdilla?
Velkaantumista rajoittaa käytännössä kaksi asiaa:
- Valtiolainojen kysyntä
- Korkomenot
Jos kukaan ei enää halua lainata Yhdysvalloille rahaa, velanotto pysähtyy. Tämä on kuitenkin ongelma vain teoriassa, koska dollari toimii maailman reservivaluuttana, minkä lisäksi Yhdysvaltojen keskuspankki voi printata dollareita rajattomasti.
Dollareille on valtava kysyntä maailmalla, koska myös muut valtiot ja yritykset lainaavat rahaa dollareissa. Esimerkiksi Argentiinan kaltainen valtio ei saa lainaa omassa valuutassaan, vaan sen on otettava laina dollareissa. Sama koskee monia muitakin kehittyviä maita ja yritysmaailmaa.
Korkomenoista on noussut viime vuosina yhä suurempi debatti johtuen valtiolainojen korkojen noususta. Ei ole todennäköistä, että tulevina vuosikymmeninä palattaisiin koskaan nollakorkojen aikaan. Korkomenot tulevat olemaan jatkossakin korkeat, mutta missä vaiheessa raja tulee vastaan?
Jos korkomenot alkavat nousta paljon nykyisestä, valtion verotulot eivät enää riitä kattamaan niitä. Valtio ei voi myöskään nostaa veroja loputtomasti, sillä se johtaa tietyn pisteen jälkeen verotulojen vähenemiseen.
Yhdysvallat joutuu ottamaan jatkuvasti lisää velkaa vain kattaakseen korkomenojaan. Tästä voi syntyä lumipalloefekti, joka säikäyttää lainaajat pois markkinoilta ja nostaa lainojen korot pilviin. Fed joutuisi tässä tilanteessa monetisoimaan kaiken velan, mikä romahduttaisi dollarin ja aiheuttaisi lisää aivan uusia ongelmia.
Velan suhde BKT:hen on myös niin korkea, että talouskasvu ei riitä nykyisellään kattamaan edes korkomenoja. On myös selvää, että yksikään vallassa oleva presidentti tai puolue ai lähde ajamaan talouskuria Yhdysvalloissa.
Kriittistä pistettä ei ole vielä saavutettu, mutta todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä ajaudutaan kestämättömään tilanteeseen.
Yhdysvaltojen rahoittamattomat velvoitteet
Yhdysvaltain valtionvelan taustalla kytee itse asiassa vielä suurempi ongelma. Englanniksi puhutaan termistä unfunded liabilities, joka voidaan suomentaa muotoon rahoittamattomat velvoitteet. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Yhdysvalloissa on eri arvioiden mukaan jopa 100–150 biljoonaa dollaria rahoittamattomia velvoitteita tämän vuosisadan loppuun mennessä. Tarkkaa lukemaa on vaikea antaa, mutta suuruusluokka on kuitenkin moninkertainen valtionvelkaan verrattuna.
Rahoittamattomat velvoitteet koskevat pääasiassa sosiaaliturvan ja sairaalahoidon aiheuttamia kustannuksia ikääntyvälle väestölle, joihin ei ole varauduttu kunnolla.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa oleva Social Security Trust Fund omistaa valtion omia velkakirjoja, joten valtio on rahaston kautta todellisuudessa velkaa itselleen. Velkakirjojen keräämä korko tulee siis valtion budjetista ja samoin velkakirjojen myynti aiheuttaa menopaineen valtiontalouteen. Kyseessä on siis enemmän kirjanpitokikkailu kuin todellinen eläkerahasto, kuten Suomella on.
Yhdysvallat ei ole ainoa valtio, jolla on vastaavia ongelmia. Myös Suomessa painitaan täysin samojen haasteiden kanssa; sosiaalimenot kasvavat räjähdysmäisesti ja niiden kattamiseksi joudutaan ottamaan jatkuvasti lisää velkaa.
Yhdysvalloissa suuruusluokka on aivan eri tasolla. Ongelmia pahentaa entisestään hallitsematon maahanmuutto, joka tuo miljoonia ihmisiä maahan joka vuosi etsimään parempaa sosiaaliturvaa.
USA:n velkakatto
USA:n velkakatto on liittovaltion hallitukselle asetettu rajoite velanottoon. Velkakatto otettiin käyttöön 1. maailmansodan aikana vuonna 1917.
Velkakatto toimii teoriassa budjettikurina Yhdysvaltain liittovaltion hallitukselle. Kun velkakatto saavutetaan, vallassa oleva hallinto ei voi ottaa enää velkaa. Tämä hillitsee poliitikkojen rahan tuhlausta – ainakin teoriassa.
Käytännössä velkakatto ei ole toiminut minkäänlaisena budjettikurina Yhdysvaltain hallinnolle. Olivatpa vallassa sitten demokraatit tai republikaanit, velkakattoa on aina nostettu sen lähestyessä. Velkakaton nostosta käydään kyllä poliittista kädenvääntöä. On kuitenkin selvää, että kumpikaan puolueista ei halua ajaa maata maksukyvyttömyyteen.
Alla on kuva velkakaton ja Yhdysvaltain valtionvelan kehityksestä 1980-luvulta lähtien.
Lähde: StatistaEdellinen kiistely USA:n velkakatosta käytiin vuonna 2023. Tuolloin prosessissa saavutettiin poikkeuksellinen lopputulos, sillä kongressi päätti käytännössä poistaa velkakaton väliaikaisesti käytöstä. Lakiesityksen nimi oli (ironisesti) Fiscal Responsibility Act.
Seuraava väittely velkakatosta käydään vuosien 2024–2025 taitteessa. Vuonna 2023 tehty päätös on voimassa 1.1.2025 saakka, jonka jälkeen demokraattien ja republikaanien on päästävä jälleen yhteisymmärrykseen velanotosta.
Yhdysvaltojen luottoluokitus laski lopullisesti Aa1-tasolta
Perjantaina 16.5.2025 nähtiin historiallinen tapahtuma Yhdysvaltojen valtionvelkaan liittyen. Luottoluokittaja Moody’s pudotti Yhdysvaltojen luottoluokituksen korkeimmasta Aa1-luokituksesta Aaa-luokitukseen. Moody’s perusteli päätöstään seuraavilla tekijöillä:
- Kasvava valtionvelka: Yhdysvaltojen valtionvelka on noussut jo yli 36 biljoonaan dollariin.
- Korkeat korkomenot: Korkomenot ovat nousseet nopeasti korkotason nousun myötä, ja niiden osuus valtion menoista on kasvanut merkittävästi.
- Pitkäaikaiset budjettialijäämät: Moody’s arvioi, että ilman merkittäviä muutoksia budjettipolitiikassa alijäämät voivat kasvaa 9 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä.
- Poliittinen päätöksentekokyvyttömyys: Moody’s kritisoi Yhdysvaltojen hallitusta ja kongressia siitä, etteivät ne ole onnistuneet sopimaan toimenpiteistä, joilla kasvavat alijäämät ja korkomenot saataisiin hallintaan.
Kaikki yllä olevat pointit ovat hyvin valideja. Moody’s oli viimeinen kolmesta luottoluokittajasta, joka piti Yhdysvaltojen luokituksen korkeimmalla mahdollisella tasolla (Aa1).
- Standard & Poor’s pudotti Yhdysvaltojen luottoluokituksen Aaa:sta Aa+:aan elokuussa 2011. Tämä oli ensimmäinen kerta historiassa, kun Yhdysvaltojen luottoluokitus laskettiin korkeimmalta tasolta.
- Fitch Ratings pudotti luottoluokituksen Aaa:sta Aa+:aan elokuussa 2023, viitaten kasvavaan valtionvelkaan ja poliittiseen epävarmuuteen.
Ei olisi yllättävää, jos Yhdysvaltojen luokitus laskisi entisestään. Kysessä on varsin historiallinen päätös, kun huomioidaan, että Yhdysvaltojen dollari on maailman reservivaluutta. Samaan aikaan dollariin pohjautuvien valtiolainojen luottoluokitus ei ole korkeimmalla mahdollisella tasolla. Tämä on varsin omituinen yhtälö!
Antti Hyppänen on suomalainen sisällöntuottaja ja analyytikko. Hän on Suomen suurimman kryptoaiheisen sivuston, Bitcoinkeskuksen, perustaja ja päätoimittaja. Antti jakaa säännöllisesti näkemyksiään taloudesta ja sijoittamisesta Asialinja.com-sivustolla.
Eng billion=miljardi suomeksi ja trillion=1000miljardia, eli biljoona suomeksi.
Mikäs tämän kommentin pointti oli? USA:n velka on ”36 trillion” englanniksi eli 36 biljoonaa tai 36 000 miljardia, kuten artikkelissa sanotaan.
Kiitos hyvästä artikkelista, laittaa ajattelemaan tai ainakin pitäisi laittaa 👍
Kiitos kommentista! Mukava saada aina palautetta. Kyllähän tuo pistää ajattelemaan… velan kasvua ei ole helppo enää tässä vaiheessa hillitä, kun korkokustannukset ovat kasvaneet niin suuriksi. Suomessa on ihan vastaava ongelma ja vielä suhteellisesti paljon pahempi. Yhdysvalloilla on sentään dollariprintteri, ja maan talous on yhä kasvussa.
Todella hyvää ja mielenkiintoista tekstiä! Lukenut jo pitkään artikkeleitasi. Keep it up!
Kiitos paljon palautteesta Turkuun! Pyritään pitämään rima korkealla myös jatkossa!
Tässä vaan olen yrittänyt miettiä ja miettiä… että ”kuka tai mikä on se Roope-Ankan rahasäiliö-taho” joka sitä rahaa lainaa..? Vai ovatko suunnilleen kaikki tahot ristiin velkaa toisilleen..? Ja onko silloin velan koron määräytyminen käytännöllisesti yksinkertaistaen se ainoa ”pointteri”..?
Kiitos kommentista Markus!
Valtion velkakirjoille on aina kysyntää, koska markkinoilla on paljon toimijoita, joilla on isoja määriä rahaa tilillä makaamassa. Ja mikään tällainen taho ei halua pitää euroja tai dollareita inflaation syötävänä vaan ne halutaan sijoittaa turvallisesti keräämään inflaatiota suurempaa korkoa. Ja nämä turvalliset sijoitukset ovat valtioiden velkakirjoja. Yhdysvaltojen asemasta johtuen, maan velkakirjat nähdään yleisesti ottaen turvallisimpana vaihtoehtona.
Tämän lisäksi on valtavia sijoitusrahastoja kuten eläkerahastot tai Norjan öljyrahasto, joiden on regulaation vuoksi sijoitettava tietty prosenttiosuus varoista velkakirjoihin. Ne eivät voi vaan omistaa 100% osakkeita vaan esim. 60 % tai 70 % osakkeita ja loput velkakirjoja.
Yhdysvaltain velkakirjoja omistavat myös monet valtiot, kuten Kiina ja Japani, joilla on vaihtotaseen ylijäämää jenkkilään eli ne vievät Yhdysvaltoihin paljon enemmän kuin tuovat ja kerryttävät siten dollareita. Sen sijaan että dollarit makaavat jossan pankin tilillä ne sijoitetaan USA:n velkakirjoihin.
Tavallisen työntekijän näkökulma. Donald Trumpin määrätessä lisätulleja holtittomasti varsinkin Kiinalle ja muille isoille kauppaa käyville maille, on mahdollista, että esim. Kiinassa katsotaan ettei hän ja Yhdysvallat ole enää luotettava. Luottamuksen hävitessä rahan lainaajilta käy yleensä niin, että he eivät enää lainoita Yhdysvaltojen valtiota ja silloin siellä tulee olemaan entistä suuremmat ongelmat. Tätä odottaessa laskin juuri, että onneksi asuntolaina loppuu kesällä 2027 ja pääsen eläkkeelle 2030 syksyllä. Ei tarvitse miettiä, mitä kauppasotia vielä on tulossa.
Kiitos hyvästä analyysistä!
Seuraamme reaaliajassa Trumpin USAn kokeiluja maailmantaloudessa!
Jäi mietityttämään, mitä tapahtuu jos Kiina ryhtyy nyt myymään omistamiaan USAn valtion velkakirjoja? Kiina lienee USAn suurin velkoja, eikä USAlla ole varaa ostaa lainakirjojaan takaisin..
Kiitos kommentista, Riitta! Kiina on yksi suurimmista Yhdysvaltojen velkapapereiden omistajista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Kiinalla ei ole insentiiviä tehdä massiivisia myyntejä markkinoille, koska se romahduttaisi myös Kiinan omat omistukset ja aiheuttaisi sille valtavat rahalliset tappiot. Jos Kiina näkee geopoliittisen hyödyn olevan rahallisia tappioita suurempi, se voi tehdä sen siitä huolimatta. En itse usko, että Kiina lähtee massiivisiin myynteihin – ainakaan vielä.
Velkapapereiden myynnissä pitää ottaa huomioon, että Yhdysvallat ei osta niitä Kiinalta takaisin. Ostaja voi olla joku muu valtio, hedge-rahasto, eläkerahasto jne. Yhdysvallat laskee liikkeelle velkaa. Hätätilanteessa ostajaksi voisi tulla Yhdysvaltain keskuspankki, Federal Reserve. Fed voisi periaatteessa printata rahaa ja ostaa niillä velkapapereita markkinoilta. Näin se on myös kriisitilanteissa tehnyt.
Tähän voi nyt yleisen hymistelyn eli ”pistää miettimään” ja ”panee ajattelemaan” kaltaisten lausumien sijaan pohtia yksilötason selviytymisstrategiaa. Ongelman suuruusluokka on sitä tasoa, että yksilöllä ei missään maailman kolkassa ole vähäisintäkään mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. On ensisijaisesti suunniteltava omaa ja oman lähipiirin elämää siten, että selvitään mahdollisesta totaalisesta romahduksesta. Jälki kaikkinensa tulee olemaan arvaamatonta. Oikeastaan – vaikka tämä on hirveän kerettiläistä ajattelua – on suhtauduttava maailman menoon ja talouteen venäläiseen tapaan. Niinpä jalometallien, maapalstan ja hyvien ystävyyssuhteiden ja sukulaiskontaktien varassa on pyrittävä rakentamaan jonkinlaiset perusedellytykset elämiselle, jos talouden tunnetut realiteetit luhistuvat.
Toisaalta maailmanlopun ennustamisessa on aina muistettava se, että se usein antaa odottaa itseään. Nyt liian moni taho on tästä ”venäläisestä ruletista” liian riippuvainen voidakseen horjuttaa asetelmaa. Konkurssia kohden menevähän aina koettaa lykätä pahinta mahdollisimman pitkään.
Mutta toisaalta Donald Trumpin hallinto tekee yllättävänkin määrätietoisia toimia, joita tosin muu maailma tuomitsee: USA on irtaantunut monesta sellaisesta kansainvälisestä sopimuksesta (Pariisin ilmastosopimus) ja organisaatiosta (WHO), jotka aiheuttavat megalomaanisia kustannuksia valtiolle. Vastaavasti häikäilemätön ulkopolitiikka tähtää tuottaviin ”diileihin”. Esimerkkinä kaivannaissopimukset Ukrainan luonnonvaroihin ja NATO:n ajaminen pakkorakoon ostamaan Ukrainan tukiaseistusta USA:sta jne. Voi siis olla, että USA ei ole loppupeleissä suurin häviäjä.
Euroopan asukkaiden on silti kaikissa skenaarioissa syytä huomioida heti alussa kertomani ajatus keskittyä omaan, yksilötasoiseen selviytymiseensä. Vanha ja sopimuspohjainen maailma ennustettavine talouksineen on kieltämättä historiaa.
Kiitos kommentista, Jaakko!
”Toisaalta maailmanlopun ennustamisessa on aina muistettava se, että se usein antaa odottaa itseään.”
Ei vain antaa odottaa itseään; jokainen maailmanlopun ennustaja on ollut kautta historian 100-prosenttisen väärässä, se on hyvä muistaa. Koska muuten emme olisi täällä tätä artikkelia lukemassa. Yhdysvaltojen liian korkeasta velasta on taas puhuttu 1980-luvulta lähtien eli pian 50 vuotta.
Aina kun tekee mieli alkaa synkistelemään, kannattaa katsoa S&P 500 -indeksin 100 vuoden charttia. Kriisejä tulee ja menee. Isoja ja pieniä kriisejä, sotia, pandemioita ja niin edelleen. Loppujen lopuksi markkinat jatkavat menoaan ja toipuvat kaikesta yleensä muutamassa vuodessa.
Mun omassa YouTube-feedissä on romahdusta ennustavien vs. positiivisten makroanalyytikoiden suhde noin 10:1. Ja ollut sitä niin kauan (~15 vuotta) kun olen finanssimaailmaa seurannut.
Romahduksen ennustaminen on aina helpompaa ja suositumpaa, koska 1) maailmasta löytyy joka päivä potentiaalisia ehdokkaita kriisin/romahduksen lähteeksi 2) pelottellu myy – vaikka ennustukset ovatkin jatkuvasti väärässä.
Oma vinkki on tämä: jos on taipuvainen karhuiluun ja negailuun, rakentaa portfolio niin, että panostaa enemmän ns. konservatiivisiin assetteihin. Esimerkiksi kultaan tai aseteollisuuteen sijoittaminen on ollut erittäin kannattavaa, vaikka markkinat ovat myös nousseet. Voi myös pitää vähän isompaa käteispainoa eli pitää rahaa korkeakorkoisella tilillä.
Noin pidemmän päälle, markkinoilta kokonaan poistuminen on ollut huono strategia. Etenkin nyt, kun tulemme elämään todennäköisesti seuraavat vuosikymmenet korkeamman inflaation ajassa. Sijoittaminen tulee olemaan entistä tärkeämpää ostovoiman säilyttämisen kannalta.