Näin valuuttamarkkina toimii!

valuuttamarkkina forex
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Valuuttamarkkina on maailmanlaajuinen ja hajautettu markkina, jossa käydään kauppaa eri maiden valuutoilla. Valuuttamarkkinoiden historia ulottuu jo aikaan ennen ajanlaskun alkua, kun ensimmäiset valuutat otettiin käyttöön vaihdannan välineinä. Yhdysvaltain dollari (USD), euro (EUR), Japanin jeni (JPY), Englannin punta (GBP) ja Kiinan yuan (CNY) ovat maailman merkittävimmät valuutat.

Valuuttakurssit ovat yksi talouden keskeisimmistä indikaattoreista, sillä ne heijastavat valtioiden taloudellista elinvoimaa ja sen suhteita muihin maihin. Valuuttasodissa valtiot pyrkivät tarkoituksellisesti heikentämään oman valuuttansa arvoa saavuttaakseen taloudellisia etuja. Kryptovaluuttojen ja keskuspankkien digitaaliset valuutat tuovat disruptiota valuuttamarkkinoille 2000-luvun edetessä.

Mikä on valuuttamarkkina?

Valuuttamarkkina on maailmanlaajuinen ja hajautettu markkina, jossa käydään kauppaa eri maiden valuutoilla. Valuuttamarkkina on maailman suurin ja likvidein markkina. Sen päivittäinen kaupankäyntivolyymi on biljoonia dollareita.

Valuuttakaupasta käytetään usein nimitystä Forex tai FX. Forex on lyhenne englanninkielisistä sanoista foreign exchange.

Maailman tärkeimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari (USD), Euro (EUR), Iso-Britannian punta (GBP), Japanin jeni (JPY) ja Kiinan yuan (CNY). Kaikki valuutat ovat nykyisin fiat-valuuttoja, eli niiden takauksena ei ole enää kultaa keskuspankin holvissa.

Toisin kuin osakkeiden kohdalla, valuuttamarkkina ei ole keskittynyt tiettyihin pörsseihin. Valuuttakauppaa käydään 24 tuntia vuorokaudessa ja viitenä päivänä viikossa eri puolilla maailmaa. Valuuttamarkkinat eivät sulkeudu pörssin tavoin, koska tärkeimpiä valuuttoja treidataan niin erilaisilla aikavyöhykkeillä.

Alla olevasta kuvasta näet miten globaalin valuuttakaupan päivävaihto on kehittynyt vuosina 2001-2019.

valuuttakaupan vaihto

Valuuttamarkkinoiden toimijat koostuvat kansainvälisistä pankeista, jotka tarjoavat valuuttapalveluita asiakkailleen ja käyvät kauppaa omasta puolestaan. Lisäksi mukana on myös muita rahoituslaitoksia, yrityksiä, valtioita ja yksityissijoittajia.

Yksi suurimmista valuuttakaupan alustoista on EBS (Electronic Broking Services). Toinen merkittävä järjestelmä on Reuters Dealing. Molemmat näistä järjestelmistä yhdistävät maailman suurimmat pankit ja rahoituslaitokset. Näiden lisäksi on olemassa monia muita sähköisiä kaupankäyntialustoja ja -järjestelmiä, jotka on suunnattu eri markkinatoimijoille.

Valuuttamarkkinoiden historia

Valuuttamarkkinoiden historia ulottuu jo aikaan ennen ajanlaskun alkua, kun ensimmäiset valuutat otettiin käyttöön vaihdannan välineinä. Kulta ja hopea alkoivat yleistyä valuuttana noin 2500 vuotta sitten.

Keskiajalla valtiot alkoivat lyödä omia kolikoitaan, ja nämä valuutat toimivat kansainvälisen kaupan välineinä. Espanjan peseta ja Iso-Britannian punta olivat maailmanlaajuisina reservivaluuttoja 1600- ja 1700-luvuilla niiden imperiumien laajentuessa.

1900-luvulle tultaessa maailmantalous muuttui nopeasti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain dollari alkoi nousta dominanssiin, ja toisen maailmansodan jälkeen sen asema vahvistui entisestään.

Bretton Woods -järjestelmä liitti maailman suurimpien talouksien valuutat vuonna 1944 kiinteästi dollariin, joka puolestaan oli sidottu kultaan. Tämä järjestelmä loi vakautta maailmantalouteen, mutta se alkoi murtua 1960-luvulla, kun Yhdysvallat ei pystynyt ylläpitämään kultakannan vaatimuksia.

1970-luvulla maailma siirtyi pois kultakannasta nykyiseen fiat-valuuttajärjestelmään, jossa valuuttojen arvo ei ole sidottu mihinkään fyysiseen omaisuuteen. Tämä muutos mahdollisti keskuspankkien suuremman joustavuuden rahapolitiikassa, mutta se toi mukanaan myös uusia haasteita ja riskejä, kuten inflaation ja valuuttakurssien heilahtelut.

Vaikka dollarin asema maailman johtavana valuuttana on edelleen vahva, muiden valuuttojen, kuten euron ja yuanin, merkitys kasvaa jatkuvasti.

2000-luvulla syntynyt BRICS (Brazil, Russia, India, China, South Africa) -allianssi on pyrkinyt siirtymään pois dollarista ja tuomaan sille vaihtoehdon kansainvälisessä reservivaluuttana. Toistaiseksi dollarin asema on kuitenkin vakaa, eikä sille ole noussut todellisia haastajia.

Suurimmat valuutat ja niiden vaikutus maailmantalouteen

Yhdysvaltain dollari (USD), euro (EUR), Japanin jeni (JPY), Englannin punta (GBP) ja Kiinan yuan (CNY) ovat tällä hetkellä merkittävimmät valuutat. Ne ovat keskeisessä asemassa globaalissa taloudessa, toimivat kaupan sekä investointien välineinä ja vaikuttavat raaka-aineiden hintoihin.

Yhdysvaltain dollari (USD)

Yhdysvaltain dollari on koko maailman reservivaluutta ja sitä käytetään laajalti kansainvälisessä kaupassa ja rahoituksessa. Suurin osa globaaleista lainoista on myönnetty dollareissa – etenkin heikon valuutan omaavissa maissa.

Monet maat pitävät suuria määriä dollareita varantoina, ja monet raaka-aineet, kuten öljy, hinnoitellaan dollareissa. Dollarin asema maailmantaloudessa tekee siitä keskeisen valuutan valuuttamarkkinoilla.

Yhdysvaltain dollari otettiin käyttöön vuonna 1792, kun Coinage Act astui voimaan. Dollarista tuli maailman tärkein valuutta vuonna 1944 käyttöönotetun Bretton Woods -järjestelmän aikana.

Dollari saavutti historiallisen huippunsa muihin suuriin valuuttoihin nähden 1980-luvun alussa, kun korot nousivat huippuunsa.

Euro (EUR)

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta ja se on toiseksi suurin varantovaluutta maailmassa. Sen vahvuus vaikuttaa Euroopan ulkopuoliseen kauppaan ja sijoituksiin, ja sillä on merkittävä rooli maailmanlaajuisissa rahoitusmarkkinoissa.

Euro otettiin käyttöön kirjanpidollisena valuuttana vuonna 1999 ja fyysisinä seteleinä ja kolikkoina vuonna 2002. Myös Suomi kuuluu euroalueeseen. Euro saavutti huippuarvonsa suhteessa Yhdysvaltain dollariin vuonna 2008, juuri ennen globaalia finanssikriisiä.

Japanin jeni (JPY)

JPY on Aasian tärkein valuutta ja sitä käytetään laajalti kansainvälisessä kaupassa. Japani on maailman kolmanneksi suurin talous, ja sen valuutan vakaus ja likviditeetti tekevät siitä suositun sijoituskohteen ja turvasatamavaluutan.

JPY otettiin käyttöön vuonna 1871 Meiji-restauraation aikana, kun Japani modernisoitui ja keskitetty valuuttajärjestelmä otettiin käyttöön. Jenin vahvin jakso nähtiin 2010-luvun alussa. Finanssikriisin Sijoittajat etsivät turvasatamavaluuttoja finanssikriisin jälkeen, minkä vuoksi jeni vahvistui huomattavasti.

Englannin punta (GBP)

Englannin punta on yksi maailman vanhimmista ja arvostetuimmista valuutoista. Se edustaa Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellista voimaa ja sillä on pitkä historia maailmanlaajuisena kaupan ja rahoituksen välineenä. Vaikka Brexit on vaikuttanut sen asemaan, se säilyttää edelleen merkittävän asemansa valuuttamarkkinoilla.

Englannin punta on yksi maailman vanhimmista valuutoista, ja sen juuret ulottuvat 1200-luvulle. Punta oli vahvimmillaan 1900-luvun alussa, kun Iso-Britannian imperiumi oli maailman suurin ja Lontoo oli maailman johtava finanssikeskus.

Kiinan yuan (CNY)

Kiinan talouden nopea kasvu on nostanut yuanin merkitystä maailmantaloudessa. Vaikka se ei ole vielä yhtä merkittävä kuin dollari tai euro, sen rooli kansainvälisessä kaupassa ja rahoituksessa kasvaa jatkuvasti. Kiina pyrkii aktiivisesti edistämään yuanin kansainvälistä käyttöä ja sen asemaa maailmanvaluuttana.

Kiinan yuan otettiin käyttöön vuonna 1948, kun Kiinan kansantasavalta perustettiin. Sen vahvin jakso nähtiin 2010-luvulla, kun Kiinan talouskasvu oli huipussaan ja maa nousi maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi.

Valuuttakurssien määräytyminen

Valuuttakurssit ovat yksi talouden keskeisimmistä indikaattoreista, sillä ne heijastavat valtioiden taloudellista elinvoimaa ja sen suhteita muihin maihin. Mitä heikommassa tilassa oleva valtio, sitä heikompi on myös sen valuutta, ja päin vastoin.

Valuuttakurssit määräytyvät monimutkaisten tekijöiden perusteella, ja ne voivat olla joko kelluvia tai kiinteitä.

Kelluvat valuuttakurssit

Kelluvissa valuuttajärjestelmissä markkinavoimat määräävät valuutan arvon suhteessa muihin valuuttoihin. Suurin osa valuuttakursseista on kelluvia.

Tekijät, jotka vaikuttavat kelluviin kursseihin:

  1. Taloudelliset indikaattorit: Työttömyysaste, inflaatio ja BKT voivat vaikuttaa valuutan arvoon.
  2. Politiikka: Poliittinen epävakaus tai suuret poliittiset muutokset voivat vaikuttaa valuutan arvoon.
  3. Markkinapsykologia: Sijoittajien odotukset ja pelot voivat aiheuttaa suuria muutoksia valuuttakursseissa.
  4. Keskuspankkien toimet: Keskuspankit voivat ostaa tai myydä omaa valuuttaansa vaikuttaakseen sen arvoon.

valuuttakurssit

Kiinteät valuuttakurssit

Kiinteissä valuuttajärjestelmissä maan hallitus tai keskuspankki määrittää valuutan arvon suhteessa toiseen valuuttaan tai valuuttakoriin. Tämä arvo voidaan pitää paikallaan tai sallia sen vaihdella tietyissä rajoissa.

Tekijät, jotka vaikuttavat kiinteisiin kursseihin:

  1. Valtion interventio: Hallitus voi ostaa tai myydä omaa valuuttaansa pitääkseen kurssin vakaana.
  2. Kiinteiden kurssien haasteet: Kiinteät kurssit voivat aiheuttaa taloudellisia ongelmia, jos ne eivät heijasta todellista markkina-arvoa.

EUR / USD esimerkki

EUR/USD on yksi maailman eniten vaihdetuista valuuttaparista. Sen arvoon vaikuttavat Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudelliset indikaattorit, keskuspankkien toimet ja poliittiset tapahtumat molemmissa talousalueissa.

Esimerkiksi talouskriisi Euroopassa voi heikentää euron arvoa suhteessa dollariin, kun taas korotetut ohjauskorot Yhdysvalloissa voivat vahvistaa dollaria.

Taloudelliset kriisit voivat aiheuttaa suuria heilahteluja valuuttakursseissa. Keskuspankit voivat puuttua markkinoille ostamalla tai myymällä valuuttaa stabiloidakseen tai vahvistaakseen sitä.

Esimerkiksi, jos euron arvo laskee liikaa, Euroopan keskuspankki voi ostaa euroja nostattaakseen sen arvoa.

Valuuttasodat ja niiden vaikutus talouteen

Valuuttasodissa valtiot pyrkivät tarkoituksellisesti heikentämään oman valuuttansa arvoa saavuttaakseen taloudellisia etuja. Tavoitteena on erityisesti parantaa vientikilpailukykyä.

Kun maan valuutta heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin, sen vientituotteiden hinnat laskevat ulkomailla, mikä tekee niistä houkuttelevampia ulkomaisille ostajille. Tämä voi johtaa vientimäärien kasvuun ja auttaa parantamaan maan kauppatasetta.

Toisaalta, kun maan valuutta vahvistuu, sen tuontituotteiden hinnat laskevat, mikä voi johtaa tuonnin kasvuun ja vaikuttaa negatiivisesti kauppataseeseen.

Valuuttasota voi johtaa ketjureaktioon, jossa useat maat ryhtyvät samankaltaisiin toimiin, mikä voi aiheuttaa kansainvälisiä jännitteitä ja taloudellista epävakautta.

Kirjasuositus valuuttasodista ja niiden merkityksestä globaaliin talouteen:

Currency Wars: The Making of the Next Global Crisis (James Rickards, 2012).

Myös Suomi on manipuloinut omaa valuuttaansa ennen euroon siirtymistä. Suomi teki useita devalvaatioita 1990-luvun lamassa, joilla pyrittiin heikentämään markan arvoa ja siten parantamaan maan vientikilpailukykyä. Nämä toimet auttoivat elvyttämään Suomen taloutta, ja maa palasi kasvu-uralle 1990-luvun puolivälissä.

Kuvassa Suomen pankin pääkonttori Helsingissä.

suomen pankki

Kun Suomi liittyi osaksi euroaluetta, emme voineet enää devalvoida omaa valuuttaamme ja helpottaa sitä kautta taantuman tai laman vaikutuksia.

Vaikka valuuttamanipulaatio voi tuoda lyhyen aikavälin etuja, sillä on myös pitkän aikavälin riskejä. Se voi aiheuttaa inflaatiota, vääristää investointeja ja johtaa taloudelliseen epätasapainoon.

Tulevaisuuden näkymät ja haasteet

Kryptovaluuttojen ja keskuspankkien digitaaliset valuutat tuovat disruptiota valuuttamarkkinoille 2000-luvun edetessä.

Kryptovaluuttojen suurin lupaus on niiden kyky toimia globaalina, rajat ylittävänä valuuttana ilman perinteisiä finanssi-instituutioita. Ne voivat tarjota ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin, kuten korkeisiin siirtomaksuihin ja pankkipalveluiden puutteeseen tietyillä alueilla.

Niin sanotut stablecoinit ovat kryptovaluuttoja, joiden kurssi on sidottu dollariin tai muihin fiat-valuuttoihin. Stablecoinit ovat siirtäneet perinteiset valuutat myös lohkoketjuun. Stablecoinien globaali markkina-arvo on jo yli sata miljardia dollaria.

CBDC:t eli keskuspankkien digitaaliset valuutat ovat herättäneet paljon huomiota 2020-luvulla. Toisin kuin kryptovaluutat, jotka ovat yksityisiä ja hajautettuja, CBDC:t ovat keskuspankkien virallisesti liikkeelle laskemia ja niiden takaamia digitaalisia valuuttoja.

Monet keskuspankit tutkivat parhaillaan CBDC:n mahdollisuuksia ja haasteita. CBDC:t voivat tarjota monia etuja, kuten tehokkaamman maksujärjestelmän, vähemmän maksuvälityskustannuksia ja mahdollisuuden parempaan rahanpolitiikan hallintaan. Lisäksi ne voivat auttaa torjumaan rahanpesua ja muita taloudellisia rikoksia tarjoamalla parempaa läpinäkyvyyttä rahansiirroissa.

BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ovat ilmaisseet huolensa Yhdysvaltain dollarin dominoivasta asemasta maailmantaloudessa ja ovat pyrkineet vähentämään sen vaikutusvaltaa. Nämä maat ovat tehneet useita aloitteita kaupankäynnin ja investointien edistämiseksi omien valuuttojensa välillä.

Vaikka nämä pyrkimykset voivat vähentää dollarin roolia, on selvää, että lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä yhtä vahvaa korvaajaa dollarille maailman reservivaluuttana.

Yhteenvetona voidaan todeta, että valuuttamarkkinoiden tulevaisuus on monimutkainen ja epävarma. Digitaaliset valuutat ja kryptovaluutat tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita, ja maailmantalouden dynamiikka muuttuu jatkuvasti. Vaikka dollarin asema on edelleen vahva, sen rooli ja merkitys voivat muuttua tulevina vuosikymmeninä.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *