Videopelit – toinen kuntosalisi

peliohjain

Videopelit tai tietokonepelit, miksi ikinä niitä haluaakaan kutsua, ovat olleet vuosia tutkimuskohteena. Kaikkia on kiinnostanut, onko ihmisen terveellistä naputella menemään pelimaailmassa. Tunnetuin ja yleisimmin esitetty väite on, että videopelit aiheuttavat väkivaltaista käytöstä.

Jotkut ‘asiantuntijat’ ovat jopa osanneet nimetä tiettyjä pelejä, joilla tällainen väkivaltainen vaikutus on. Ykkösenä tuolla listalla on Grand Theft Auto, jonka väitetään myös toimivan katalyyttinä rikosten tekemiseen. No, ihmiset ovat tehneet rikoksia vuosisatojen ajan. Kauan ennen kuin videopelit ovat tulleet osaksi modernia kulttuuriamme. Kukaan ei tietenkään halua vetää nopeita johtopäätöksiä, mutta tämän osalta voisi todeta, ettei GTA ole syypää ihmisten rikollisiin tekosiin.

Pelejä ja pelaamista on tutkittu vuosien ajan ja nyt ensimmäistä kertaa on tutkimuksissa saatu lähes vedenpitäviä todisteita niiden vaikutuksesta fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Bostonin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todella havaittiin, että pelaajan terveys hyötyy pelaamisesta. Fyysisesti aktiivisten pelien todettiin lisäävän pelaajan fyysistä aktiivisuutta muulloinkin kuin pelatessa ja samalla parantavan tämän kognitiivista toimintaa.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin maailman arvostetuimmassa tiedelehdessä, Naturessa. Tutkimuksessa osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti neljään ryhmään (fyysisesti aktiivisia kertovia pelejä pelaavat, fyysisesti aktiivisia pelejä pelaavat, fyysisesti passiivisia kertovia pelejä pelaavat ja fyysisesti passiivisia pelejä pelaavat). Jokaiselta testattiin keskittymistä ja työmuistia ennen pelaamista ja sen jälkeen. Molemmat fyysisesti aktiiviset ryhmät saivat paremmat tulokset kuin fyysisesti passiiviset ryhmät.

Kaikilla ryhmillä oli selvästi havaittavissa paremmat keskittymisen taidot kuin kontrollihenkilöillä. Työmuistin toiminta oli parempi ryhmissä, joissa pelattiin fyysisesti aktiivisia pelejä. Työmuistin paraneminen korreloi korkeamman sydämensykkeen kanssa.

Nintendo Wiillä ja Xbox Onella on tarjolla useita fyysisesti aktiivisia pelejä. Pelaajan täytyy liikkua aktiivisesti pelin aikana voittaakseen tai edetäkseen pelissä. Ei varmaan ole liian vaikeaa uskoa, että tällaiset pelit ovat hyväksi fyysiselle terveydelle. Fyysinen aktiivisuus on hyväksi terveydelle aina. Jo 30 minuuttia tällaisen pelin parissa tuottaa hyviä tuloksia.

Nintendo Wiin pelit lisäsivät ylipainoisten lasten liikkumista 40 prosentilla. Ja tosiaan fyysisten etujen lisäksi, kaikki pelit edesauttavat kognitiivisia toimintoja. Tässä vaiheessa jokaisen vanhemman on hyvä ajatella uudelleen, kieltääkö lapsiaan pelaamasta videopelejä lainkaan.

tietokone pelaaminen

Kaikissa nykyaikaisissa peleissä on ongelmanratkaisun elementtejä, joiden ratkaisemisessa tarvitaan työmuistia ja kognitiivisia taitoja. Monissa peleissä on myös nopean päätöksenteon elementtejä. Otetaan esimerkiksi blackjack. Jopa sen nettiversiossa, sinun on tehtävä salamannopeita ratkaisuja siitä, nostatko uuden kortin vai pidätkö vain kädestäsi jo löytyvät. Päätöksen tekemiseen tarvittava tietomäärä on valtava. Sinun pitää ymmärtää muita pelaajia, ymmärtää todennäköisyyksiä ja niin edelleen.

Hyvin kehittyneet kognitiiviset taidot ovat tarpeen ongelmanratkaisussa, mutta tulevat tarpeeseen kehittyvälle nuorelle niiden ollessa mukana matkassa myös muilla elämän osa-alueilla. Ja mitä paremmat kognitiiviset taidot lapsella tai nuorella on, sitä paremmin hän oppii eli sitä paremmat oppimisen taidot hänellä on.

Edellä mainittujen lisäksi peleissä opitaan myös oikeassa elämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Elokuvien avustuksella tietokonepelejä pelaavista on luotu kuva, että he ovat kalpeanaamaisia, kukkakeppimäisiä sosiaalisia hylkiöitä. Jälleen kerran olisi syytä tarkistaa todellisuuden laita. On myös tehty tutkimuksia, kuinka yleisiä sosiaaliset ongelmat ovat pelaavien nuorten keskuudessa.

Kaikissa tutkimuksissa todettiin sosiaalisesti aktiivisia pelejä pelaavien nuorten kärsivän vähemmän sosiaalisista ongelmista. Jos peliin sisältyy kommunikointia sosiaalisessa ympäristössä oikeiden ja vähemmän oikeiden ihmisten kanssa, kehittyvät pelaajan sosiaaliset taidot.

Pelaamisella on myös vaikutus masennukseen. Eikä niin päin kuin vanha kansa väittää. Ne nimittäin auttavat masennuksen voittamisessa. Eräässä tutkimuksessa seurattiin 168 teini-ikäisen tilannetta, kun heillä havaittiin masennuksen oireita. Puolet porukasta sai perinteistä terapiaa ja puolet pelasivat sosiaalisesti aktiivista SPARX-peliä. Pelanneet nuoret toipuivat masennuksesta nopeammin kuin perinteiseen terapiaan osallistuneet. Liikunnan sanotaan auttavan myös masennukseen. Mahtaisiko näillä asioilla olla yhteys?

peliohjain pelaaminen

Pelaamisen vaikutusta laihtumiseen on myös tutkittu jonkin verran. Tutkimuksia aiheesta ei ole turhan paljon, mutta kuitenkin riittävästi, että niistä voidaan nähdä positiviinen vaikutus painonpudottamiseen. Syyt ilmiön taustalla ovat vielä hiukan hämärän peitossa. Joka tapauksessa voisi ajatella, että taustalla lienee kaksi syytä tai niiden yhdistelmä. Lisätty liikunta tietenkin auttaa painon pudottamisessa, mutta myös kalorien saannin rajoittaminen on tärkeä tekijä. On mahdollista, että pelaajat eivät ehdi viettämään niin paljon aikaa jääkaapin läheisyydessä. Tai sitten nämä kaksi tekijää yhdessä vaikuttavat positiivisesti pelaajan painoon.

Joka tapauksessa pelaamisen tutkimus on niin alkuvaiheessa, että kaikkea ei missään tapauksessa tiedetä. Hyviä puolia on kuitenkin aivan varmasti yhtä paljon kuin huonoja, tai jopa enemmän. Tutkimusta täytyy tehdä vielä paljon enemmän, jotta tietäisimme miten tarkalleen ottaen fiktiiviset hahmot, tarinat ja maailmat vaikuttavat meihin. Nappaa nyt kuitenkin tästä parhaat uutuudet.

Jos joku lähipiirissäsi vielä yhdistää pelaamisen ylipainoon, epäsosiaaliseen käyttäytymiseen tai jopa kouluammuskeluihin, näytä heille tämä artikkeli. Sen sijaan että pelit aiheuttaisivat hankaluuksia, ne parantavat elämiämme monin eri tavoin.

Photos by lalesh aldarwish from Pexels, Tembela Bohle from Pexels, JESHOOTS.com from Pexels

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*