Volatiliteetti eli arvopaperin hinnan vaihtelu

volatiliteetti
Tämä sivusto sisältää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Asialinja voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos rekisteröidyt artikkeleissa mainittuihin palveluihin sivustomme linkkien kautta. Saat lisätietoja mainostamisen periaatteeista info-sivulta.

Volatiliteetti tarkoittaa arvopaperin hinnan vaihtelua tietyllä ajanjaksolla. Historiallinen volatiliteetti kuvaa arvopaperin hinnan vaihtelua menneisyydessä. Implisiittinen volatiliteetti kuvaa odotusta arvopaperin volatiliteetista tulevaisuudessa. Korkea volatiliteetti voi herättää sijoittajissa voimakkaita tunteita, mikä vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin.

VIX-indeksi on markkinoiden tunnetuin volatiliteetin mittari.

Mitä volatiliteetti tarkoittaa?

Volatiliteetti tarkoittaa arvopaperin hinnan vaihtelua tietyllä ajanjaksolla. Volatiliteetin avulla mitataan sitä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti arvopaperin hinta muuttuu. Historiallisen volatiliteetin lisäksi voidaan määrittää implisiittinen volatiliteetti mikä tarkoittaa ennustetta tulevista hintavaihteluista.

Volatiliteettia voidaan mitata esimerkiksi osakkeista, obligaatioista, indekseistä ja kryptovaluutoista. Volatiliteetti voidaan käytännössä laskea mille tahansa sijoitusinstrumentille, jolle noteerataan hinta säännöllisin väliajoin.

Volatiliteetti on keskeinen työkalu sijoittajalle markkinoiden liikkeiden ja riskitasojen ymmärtämiseksi.

  • Korkea volatiliteetti tarkoittaa hintojen voimakkaita muutoksia lyhyessä ajassa eli riskitason nousua.
  • Matala volatiliteetti tarkoittaa hintojen vakaata kehitystä ja matalaa riskitasoa.

Korkeaa volatiliteettia nähdään tyypillisesti kun markkinoilla on kriisitilanne. Esimerkiksi Yhdysvaltain osakemarkkinan volatiliteettia kuvaava VIX on tehnyt viimeisen 20 vuoden aikana huippunsa vuoden 2008 finanssikriisin aikana sekä maaliskuussa 2020, jolloin markkinoilla nähtiin Covidin aiheuttama romahdus.

Korkea volatiliteetti on usein päivätreidaajien suosiossa. Treidauksessa pyritään tekemään rahaa ennakoimalla markkinan suuntaa, ja treidaaja voi tehdä rahaa sekä laskevassa että nousevassa markkinassa. Korkea volatiliteetti tarjoaa poikkeuksellisia treidausmahdollisuuksia, mutta sen vastapainona on kohonnut riski.

Matalan volatiliteetin ympäristö on pitkäaikaisten osakesijoittajien mieleen. Matala volatiliteetti tarkoittaa vakaata hintakehitystä, ennakoitavaa markkinaa ja pienempää riskitasoa. Tämä sopii pitkäjänteistä tuottoa etsiville sijoittajille.

Historiallinen volatiliteetti

Historiallinen volatiliteetti kuvaa arvopaperin hinnan vaihtelua menneisyydessä. Siitä käytetään usein lyhennettä HV. Historiallinen volatiliteetti lasketaan käyttämällä arvopaperin päivittäisiä, viikoittaisia tai kuukausittaisia päätöskursseja, ja se ilmaistaan yleensä standardipoikkeaman avulla.

Historiallinen volatiliteetti on tärkeä työkalu sijoittajalle. Vaikka kyseessä on takautuva mittari eikä se ennusta välttämättä tulevaa, historiallinen volatiliteetti tarjoaa arvokasta tietoa arvopaperin aiemmasta käyttäytymisestä markkinoilla.

historiallinen volatiliteetti

Jos arvopaperin historiallinen volatiliteetti on ollut korkea, se voi viitata suurempaan hintaheilahteluihin ja suurempaan riskiin tulevaisuudessa. Toisaalta, matala historiallinen volatiliteetti voi viitata vakaampaan hintakehitykseen. Historiallinen ja implisiittinen (odotettu) volatiliteetti korreloivat usein positiivisesti.

Tämä mittari on erityisen hyödyllinen sijoitusportfolion riskienhallinnassa, jossa sijoittajat voivat käyttää historiallista volatiliteettia arvioidakseen salkun kokonaisriskiä ja suunnitellessaan hajautusstrategioita. Vaikka historiallinen volatiliteetti ei ole täydellinen riskin mittari, se tarjoaa sijoittajalle varsin hyödyllisen viitekehyksen sijoittajille.

Historiallisen volatiliteetin laskeminen

Yksinkertaisimmillaan historiallinen volatiliteetti lasketaan seuraavalla tavalla:

  1. Valitse aikaväli: Valitse arvopaperin päätöskurssit esimerkiksi 30 päivän ajalta
  2. Laske tuottoprosentit: Laske kurssien muutosprosentti jokaiselle päivälle.
  3. Keskiarvon laskeminen: Laske tuottoprosenttien keskiarvo.
  4. Poikkeamien laskeminen: Laske jokaisen päivän tuoton poikkeama keskiarvosta.
  5. Varianssin laskeminen: Laske poikkeamien neliöiden keskiarvo, joka on varianssi.
  6. Standardipoikkeaman laskeminen: Ota varianssin neliöjuuri, joka antaa historiallisen volatiliteetin.

Tämä on yleinen tapa laskea historiallinen volatiliteetti, mutta on tärkeää huomata, että laskentamenetelmiä voi olla useita ja ne voivat vaihdella tietyn tilanteen mukaan.

Lue lisää varianssista tästä artikkelista: Mitä varianssi tarkoittaa?

Implisiittinen volatiliteetti

Implisiittinen volatiliteetti kuvaa odotusta arvopaperin volatiliteetista tulevaisuudessa. Tämän mittarin ymmärtäminen on erityisen tärkeää optiosijoittajille, sillä se vaikuttaa suoraan optioiden hinnoitteluun.

Implisiittinen volatiliteetti perustuu markkinoiden nykyhetken tietoihin ja heijastaa odotuksia siitä, kuinka paljon arvopaperin hinta voi vaihdella tulevaisuudessa, ennen kuin kyseinen optio erääntyy. Korkea implisiittinen volatiliteetti viittaa suurempaan epävarmuuteen ja riskiin arvopaperin tulevasta hintaliikkeestä, mikä yleensä nostaa optioiden hintoja.

Implisiittinen volatiliteetti on dynaaminen mittari, eli se muuttuu jatkuvasti markkinoiden sentimentin ja ulkoisten tekijöiden, kuten taloudellisten uutisten ja globaalien tapahtumien, mukaisesti.

Sijoittajat seuraavat tarkasti implisiittisen volatiliteetin muutoksia, sillä ne voivat tarjota mahdollisuuksia strategiseen sijoittamiseen ja riskienhallintaan. Esimerkiksi, sijoittaja voi käyttää implisiittistä volatiliteettia hyväkseen rakentaessaan optiostrategioita, jotka hyötyvät markkinoiden odotetusta volatiliteetin kasvusta.

Implisiittisen volatiliteetin laskenta

Implisiittinen volatiliteetti lasketaan yleensä käyttämällä optiohinnoittelumalleja, kuten Black-Scholes -mallia. Tämä laskenta vaatii useita syötteitä, kuten kohde-etuuden nykyhinnan, option käyttöhinnan, jäljellä olevan voimassaoloajan, riskittömän koron ja optioiden markkinahinnan.

Laskennassa implisiittinen volatiliteetti on ainoa tuntematon muuttuja, joka ratkaistaan iteratiivisesti. Laskelma alkaa arvauksella volatiliteetista ja käyttää tätä arvoa optiohinnoittelumallissa. Malli tuottaa option teoreettisen hinnan, joka verrataan sen todelliseen markkinahintaan. Tätä prosessia toistetaan, kunnes mallin tuottama hinta vastaa mahdollisimman tarkasti markkinahintaa, jolloin käytetty volatiliteettiarvo on implisiittinen volatiliteetti.

Koska tämä prosessi on monimutkainen ja vaatii paljon laskentaa, sijoittajat käyttävät tietokoneohjelmistoja implisiittisen volatiliteetin määrittämiseen.

Volatiliteetti ja sijoittajan psykologia

Korkea volatiliteetti voi herättää sijoittajissa voimakkaita tunteita, mikä vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin. Kun markkinat ovat epävakaat, sijoittajien riskinottohalukkuus muuttuu. Moni yhdistää volatiliteetin kriiseihin, ja nopeat kurssilaskut voivat saada aikaan paniikkimyyntejä. Osa sijoittajista voi taas nähdä volatiilin markkinan tarjoamat ostopaikat positiivisena asiana.

Tämä käyttäytyminen heijastaa kahden perusvaiston – ahneuden ja pelon – vaikutusta sijoittajan päätöksiin. Psykologiset ansat, kuten vahvistusharha, myös voivat voimistua volatiileilla markkinoilla. Tämä voi johtaa epätasapainoiseen sijoituspäätösten tekoon ja potentiaalisiin taloudellisiin menetyksiin.

sijoittaja psykologia volatiliteetti

Markkinoiden epävarmuus voi saada sijoittajat keskittymään liikaa lyhyen aikavälin voittoihin pitkän aikavälin strategian sijaan. Tämä lyhytnäköisyys voi vahingoittaa sijoittajan kokonaisvarallisuuden kasvua ja johtaa emotionaaliseen kaupankäyntiin, joka perustuu markkinoiden hetkellisiin liikkeisiin eikä perusteelliseen analyysiin.

Kryptovaluutat ovat tällä hetkellä paras esimerkki hyvin volatiilista markkinasta. Kryptoihin sijoittamisessa korostuu usein treidaus, velkavivun käyttö ja lyhytnäköisyys. Kaikki kryptosijoittajat eivät toki ajattele näin, mutta volatiliteetti houkuttelee monia poikkeukselliseen riskinottoon. Korkealla volatiliteetilla on selvä vaikutus kryptosijoittajien psykologiaan.

Sijoittajien on tärkeää ymmärtää omat emotionaaliset reaktionsa volatiliteettiin ja kehittää strategioita, joilla hallita näitä reaktioita. Tämä voi sisältää esimerkiksi monipuolistetun salkun ylläpitämisen, pitkän aikavälin sijoitussuunnitelman seuraamisen ja sijoituspäätösten tekemisen perustuen analyyttiseen tietoon eikä hetkelliseen markkinatunnelmaan.

VIX-indeksi on markkinan pelkokerroin

VIX-indeksi on markkinoiden tunnetuin volatiliteetin mittari. VIX mittaa S&P 500 -indeksin optioiden implisiittistä volatiliteettia ja tarjoaa käsityksen markkinoiden yleisestä riskitasosta. VIX tunnetaan myös nimellä markkinoiden pelkokerroin.

Alla on kuva VIX:n kehityksestä vuodesta 2006 lähtien. Kuten näet, VIX putoaa harvoin lähelle lukemaa 10 ja nousee harvoin yli 40.

volatiliteetti-vix

Sijoittajat käyttävät VIX-indeksiä useilla tavoilla. Se on riskinhallinnan työkalu, joka auttaa sijoittajia tunnistamaan markkinoiden epävarmuuden ja potentiaalisten turbulenssien ajanjaksoja. Korkea VIX-arvo viittaa korkeampaan markkinoiden pelkoon tai epävarmuuteen, kun taas matala arvo osoittaa suurempaa markkinoiden luottamusta. Sijoittajat käyttävät tätä tietoa strategioidensa mukauttamiseen, esimerkiksi välttämällä riskialttiimpia sijoituksia korkean VIX-arvon aikana.

Lisäksi jotkut sijoittajat käyvät kauppaa VIX:ään sidoksissa olevilla tuotteilla, kuten futuureilla ja ETF-rahastoilla, hyödyntääkseen markkinoiden volatiliteettia.

Antti Hyppänen
Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on yli kymmenen vuoden kokemuksella varustettu sijoittaja ja makrotalouden seuraaja. Antti tunnetaan Suomessa myös kryptovaluutta-alan asiantuntijana. Hän on Bitcoinkeskus.com -sivuston perustaja, joka on Suomen suurin kryptovaluutta-aiheinen verkkosivusto. Antti toimii säännöllisesti myös kolumnistina Nordnet.fi ja Sijoitustieto.fi -sivustoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *