Yhdysvaltain keskuspankki eli Federal Reserve on Yhdysvaltojen tärkein finanssialan instituutio. Fed on käytännössä varsin politisoitunut laitos, sillä pääjohtajan nimittää aina Yhdysvaltain istuva presidentti.
Yhdysvaltain keskuspankille on annettu mandaatti rahapolitiikasta, joka tähtää hintavakauteen sekä maksimaaliseen työttömyyteen. Fedin tärkeimmät työkalut ovat sen asettama ohjauskorko ja tase.
Federal Reserve nähdään yhtenäisenä laitoksena, mutta kyseessä on todellisuudessa organisaatio, joka koostuu useista osista. Federal Reserven perustaminen vuonna 1913 oli merkittävä virstanpylväs Yhdysvaltain taloudellisessa historiassa.
Sisällysluettelo
Mikä on Yhdysvaltain keskuspankki (Fed)?
Yhdysvaltain keskuspankki eli Federal Reserve on Yhdysvaltojen tärkein finanssialan instituutio. Yhdysvaltojen keskuspankista käytetään yleisesti lyhennettä Fed. Fed on perustettu vuonna 1913, ja sen pääjohtajana toimii Jerome Powell.
Yhdysvaltain keskuspankki ymmärretään usein yksittäisenä instituutiona. Todellisuudessa kyse on Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmästä, joka koostuu 12 alueellisesta Federal Reserve -pankista. Näiden pankkien edustajista valitaan myös FOMC:n eli arvopaperikomitean jäsenet, jotka osallistuvat päätöksentekoon rahapolitiikasta.
Fed eroaa maailman muista keskuspankeista sen vaikutusvallan vuoksi. Yhdysvaltojen finanssimarkkina ohjaa käytännössä muita osakemarkkinoita, minkä lisäksi Yhdysvaltain dollari toimii maailman reservivaluuttana. Fedin päätöksillä on aina globaaleja vaikutuksia.
Vaikka Fed on itsenäinen instituutio, sen toimintaa valvoo Yhdysvaltain kongressi. Fedin päätöksenteko on myös julkista ja avointa. Tämä tasapaino julkisen ja yksityisen sektorin välillä on suunniteltu varmistamaan, että Fed voi toimia riippumattomasti poliittisesta painostuksesta.
Seuraavassa luvussa käydään tarkemmin läpi sitä, miten itsenäisesti Fed pystyy todellisuudessa päätöksensä tekemään.
Onko Fed itsenäinen toimija?
Fed on käytännössä varsin politisoitunut laitos, sillä pääjohtajan nimittää aina Yhdysvaltain istuva presidentti. Fedin on myös riennettävä apuun, jos Yhdysvaltain valtio tarvitsee rahoitusta esim. kriisien tai sotien aikana. Käydään näitä näkökulmia läpi seuraavaksi.
Politisoituminen
Vaikka Federal Reserve on suunniteltu toimimaan itsenäisesti ja vapaana suorasta poliittisesta vaikutuksesta, se ei ole immuuni politiikalta. Yksi selkeimmistä merkeistä tästä on se, että Yhdysvaltain presidentti nimittää Fedin pääjohtajan. Tämä asettaa pääjohtajan asemaan, jossa hän voi kohdata poliittista painetta toimia hallituksen linjan mukaisesti.
Lisäksi, vaikka Fedin päätöksenteko on suunniteltu olemaan avointa ja läpinäkyvää, se ei ole vapaa ulkoisista paineista. Esimerkiksi taloudelliset kriisit, poliittiset muutokset tai kansainväliset tapahtumat voivat vaikuttaa Fedin päätöksiin ja toimiin.
Valtion velan monetisointi
Valtion velan monetisointi tarkoittaa prosessia, jossa keskuspankki luo rahaa ostamalla valtion velkakirjoja. Vaikka tämä voi olla tehokas tapa rahoittaa valtion menoja lyhyellä aikavälillä, se voi myös johtaa inflaation nousuun ja muihin taloudellisiin ongelmiin pitkällä aikavälillä.
Kriisiaikoina, kuten sotien tai pandemian aikana, hallitus saattaa kasvattaa menojaan merkittävästi. Jos yksityinen sektori ei ole valmis lainaamaan hallitukselle tarpeeksi rahaa, Fed voi joutua ”printtaamaan” rahaa ja ostamaan valtion velkaa.
Hyviä esimerkkejä tästä ovat koronapandemian elvytyst ja vuoden 2023 valtavat alijäämät.
Fedin tehtävät
Yhdysvaltain keskuspankille on annettu mandaatti rahapolitiikasta, joka tähtää hintavakauteen sekä maksimaaliseen työttömyyteen. Fed eroaa tältä osin monista muista keskuspankeista, joiden tehtävissä ei ole erikseen mainittu työllisyyttää.
Hintavakaus
Fedin tärkein mandaatti koskee hintavakauden säilyttämistä eli inflaation hallintaa. Yhdysvaltain keskuspankki pyrkii pitämään inflaation noin kahden prosentin vuositasolla.
Fed pyrkii hallitsemaan inflaatiota säätämällä ohjauskorkoaan käyttämällä muita rahapolitiikan välineitä. Keskuspankkiirien mukaan kohtuullinen inflaatio ruokkii talouskasvua, kun taas deflaatio olisi haitallista taloudelle.
Talouskasvua paljon suurempi ongelma on Yhdysvaltain valtion velka. Deflaatiossa velan reaaliarvo kasvaa, minkä vuoksi se on keskuspankkiirien pahin painajainen.
Liian korkea inflaatio ei ole myöskään hyvä asia, kuten on nähty vuosina 2022-2023. Se pakottaa Fedin nostamaan ohjauskorkoaan, mikä on nostaa Yhdysvaltain valtionvelan kustannuksia moninkertaisesti.
Työllisyys
Yksi Fedin keskeisistä tehtävistä on pyrkiä saavuttamaan täystyöllisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki, jotka haluavat ja voivat työskennellä, löytävät työtä.
Fed käyttää rahapolitiikkaansa vaikuttaakseen työllisyyteen. Se voi mm. alentaa ohjauskorkoja ja kannustaa sitä kautta yrityksiä investoimaan ja palkkaamaan lisää työntekijöitä.
Fedin dual-mandaatti voi hyvinkin muodostua keskuspankille myös ongelmaksi. Esimerkiksi 2022-2023 Fed on joutunut taiteilemaan inflaation torjunnan ja taantuman välillä. Jos keskuspankki nostaa korkotasoa rajusti, se voi saada inflaation alas mutta aiheuttaa samalla työttömyyttä.
Täystyöllisyys ja hintavakaus voivat sotia näin ollen toisiaan vastaan. Jos tiukka paikka tulee, Fed päätyisi todennäköisesti uhraamaan työmarkkinat pelastaakseen talouden liian korkealta inflaatiolta.
Muut tehtävät
Fedillä on tärkeä rooli myös rahoitusmarkkinoiden vakauden ylläpitämisessä. Se valvoo ja sääntelee pankkeja ja muita rahoituslaitoksia varmistaakseen, että ne toimivat turvallisesti ja äänekkäästi.
Kuten nähtiin vuoden 2008 finanssikriisissä, Fed voi toimia ”viimeisenä lainaajana ” tarjoamalla likviditeettiä rahoitusjärjestelmälle kriisiaikoina.
Fedillä on myös monia muita tehtäviä, kuten hallituksen arvopapereiden myynti ja osto, valuuttakurssipolitiikan toteuttaminen ja maksujärjestelmän ylläpito.
Kaiken kaikkiaan Fedin tehtävänä on varmistaa, että Yhdysvaltain talous toimii tehokkaasti ja vakavasti, ja että kansalaiset voivat luottaa rahansa arvoon ja maan rahoitusjärjestelmän vakavuuteen.
Fedin ohjauskorko ja tase
Fedin tärkeimmät työkalut ovat sen asettama ohjauskorko ja tase. Fed voi vaikuttaa markkinoihin nostamalla tai laskeamalla ohjauskorkoaan. Tasetta voidaan kasvattaa puolestaan arviopapereiden ostoilla. Seuraavaksi tarkastellaan näitä kahta elementtiä hieman tarkemmin.
Fedin ohjauskorko
Ohjauskorko on yksi kaikkien keskuspankkien tärkeimmistä välineistä rahapolitiikan toteuttamisessa. Se on korko, jolla pankit lainaavat rahaa toisilleen yön yli, ja se vaikuttaa suoraan muihin korkoihin koko taloudessa.
Lyhyet valtionlainan maturiteetit seuraavat käytännössä käsi kädessä Fedin ohjauskorkoa. Samalla tavalla myös Euroopassa euriborit seuraavat EKP:n ohjauskoron muutoksia.
Fed käyttää ohjauskorkoa ohjatakseen inflaatiota, työllisyyttä ja talouskasvua. Jos inflaatio nousee yli tavoitteen, Fed nostaa ohjauskorkoaan. Jos inflaatio ei ole riittävän korkealla, Fed puolestaan laskee korkoaan.
Alla olevasta grafiikasta näet Fedin ohjauskoron muutoksen historiallisesti. Näet ajan tasalla olevat lukemat osoitteesta fred.stlouisfed.org/series/FEDFUNDS/.
Federal Reserven asettama ohjauskorko on erityisen merkittävä, koska se vaikuttaa laajasti maailmanlaajuisesti.
Monet sijoittajat, yritykset ja hallitukset seuraavat tarkasti Fedin ohjauskorkopäätöksiä, koska ne voivat vaikuttaa valuuttakursseihin, korkotasoihin, osakemarkkinoihin ja muihin taloudellisiin indikaattoreihin ympäri maailmaa.
Fedin ohjauskorko on tällä hetkellä 5,25-5,50 prosenttia. Uusin päätös ohjauskorosta on tehty marraskuussa 2023. Fed päätti pitää koron ennallaan, mutta markkina odottaa vielä vähintään yhtä nostoa tulevina kuukausina.
Fedin tase
Fdin tase on keskeinen väline sen rahapolitiikan toteuttamisessa. Taseen koko ja koostumus ovat muuttuneet merkittävästi erityisesti viime vuosikymmeninä vastauksena taloudellisiin kriiseihin ja muuttuviin talousolosuhteisiin.
Federal Reserven tase on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla, erityisesti 2008 finanssikriisin jälkeen, kun keskuspankki toteutti useita kvantitatiivisen elvytyksen ohjelmia. Nämä ohjelmat sisälsivät laajoja arvopaperiostoja, minkä tarkoituksena oli laskea pitkän aikavälin korkoja ja elvyttää taloutta.
Fedin lupaus markkinoille on ollut se, että tase palautetaan lopulta kriisejä edeltävälle tasolle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämä ei ole mitenkään realistista. Näin ollen Fed on monetisoinut valtion velan pysyvästi.
Alla on Fedin taseen historiallinen kehitys. Graafissa merkityt luvut 2M, 4M, 6M, 8M tarkoittavat biljoonia eli tase on tällä hetkellä noin 8 biljoonaa dollaria.
Fedin taseen muutoksilla on suora vaikutus rahoitusmarkkinoihin. Kun Fed ostaa arvopapereita, se lisää rahamäärää taloudessa, mikä voi laskea korkoja ja kannustaa lainanottoa ja investointeja. Toisaalta, kun Fed myy arvopapereita tai vähentää taseensa kokoa, se voi nostaa korkoja ja hillitä talouskasvua. Taseen muutokset voivat myös vaikuttaa valuuttakursseihin, osakekursseihin ja muihin taloudellisiin indikaattoreihin.
Vuoden 2008 finanssikriisin aikana Fed otti käyttöön useita epätavanomaisia rahapolitiikan välineitä vastatakseen kriisiin. Se laajensi tasettaan ostamalla laajoja määriä valtion velkakirjoja ja muita arvopapereita. Lisäksi se perusti useita erityisrahoitusvälineitä tukemaan rahoitusmarkkinoita.
Vaikka nämä toimet auttoivat stabiloimaan rahoitusjärjestelmää ja elvyttämään taloutta, ne myös kasvattivat Fedin tasetta ennennäkemättömälle tasolle.
Yhdysvaltain keskuspankin organisaatio
Federal Reserve nähdään yhtenäisenä laitoksena, mutta kyseessä on todellisuudessa organisaatio, joka koostuu useista osista. Seuraavassa on käyty läpi Fedin tärkeimmät organisaation osat.
Federal Open Market Committee (FOMC)
FOMC on Fedin keskeinen päätöksentekoelin rahapolitiikan osalta. Se koostuu 12 jäsenestä: seitsemästä Fedin Board of Governors -jäsenestä ja viidestä alueellisen Federal Reserve -pankin pääjohtajasta.
FOMC kokoontuu säännöllisesti arvioimaan taloudellista tilannetta ja päättämään rahapolitiikan suunnasta, mukaan lukien ohjauskoron asettaminen.
Pääjohtaja
Federal Reserven pääjohtaja on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista talouspoliittisista toimijoista. Pääjohtajan nimittää Yhdysvaltain presidentti ja vahvistaa senaatti. Fedin pääjohtaja on tällä hetkellä Jerome Powell.
Pääjohtajan virkakausi on neljän vuoden mittainen. Jerome Powell aloitti vuonna 2022 toisen kautensa. Alla on kuva Jerome Powellista vuodelta 2018 kun mies aloittei ensimmäisen kautensa.

Pääjohtajan tehtävänä on johtaa keskuspankkia ja edustaa sitä julkisuudessa. Hänellä on merkittävä rooli rahapolitiikan muotoilussa ja hän on FOMC:n puheenjohtaja.
Fedin jäsenpankit
Federal Reserve ei ole todellisuudessa yksittäinen pankki tai instituutio. Kyse on Federal Reserve Systemistä eli Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmästä. Se koostuu 12 alueellisesta Federal Reserve -pankista, jotka sijaitsevat suurimmissa kaupungeissa ympäri maata. Nämä alueelliset pankit ovat osakeyhtiöitä, ja niiden osakkeita omistavat niiden jäsenpankit.
Vaikka jäsenpankit omistavat osakkeita alueellisissa Federal Reserve -pankeissa, ne eivät kontrolloi Federal Reserven päätöksentekoa. Esimerkiksi rahapolitiikan päätökset tekee Federal Open Market Committee (FOMC), joka koostuu Board of Governors -jäsenistä ja viidestä alueellisen Federal Reserve -pankin pääjohtajasta. Board of Governors -jäsenet nimittää Yhdysvaltain presidentti ja vahvistaa senaatti.
Kongressin valvonta
Yhdysvaltain hallinto valvoo Fedin toimintaa useilla tavoilla.
- Lainsäädäntö: Federal Reserven tehtävät ja valtuudet määritellään liittovaltion laissa, jota kongressilla on valtuus muuttaa.
- Kuulemiset: Federal Reserven pääjohtaja kutsutaan säännöllisesti kongressin komiteoiden eteen antamaan todistus rahapolitiikasta ja talouden tilasta.
- Nimitykset: Yhdysvaltain presidentti nimittää Federal Reserven pääjohtajan ja muut Board of Governors -jäsenet.
- Government Accountability Office (GAO): GAO voi ja usein tarkastaa Fedin toimintoja.
Yhdysvaltain keskuspankin historia
Federal Reserven perustaminen vuonna 1913 oli merkittävä virstanpylväs Yhdysvaltain taloudellisessa historiassa. Sen luominen oli vastaus useisiin pankkikriiseihin, jotka olivat vaivanneet maata 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Nämä kriisit paljastivat vakavat heikkoudet maan rahoitusjärjestelmässä ja korostivat tarvetta keskitetylle ja joustavalle rahoitusmekanismille.
Federal Reserven alkuvuodet olivat kohtalaisen rauhallisia, mutta 1930-luvun suuri lama muutti sen roolia dramaattisesti. Lama paljasti monia puutteita Fedin toimintatavoissa ja päätöksenteossa. Monet kritisoivat keskuspankkia siitä, ettei se tehnyt tarpeeksi estääkseen pankkien romahduksia ja talouden syöksykierteitä. Tämän seurauksena tehtiin useita lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka laajensivat ja vahvistivat Federal Reserven valtaa.
Toisen maailmansodan jälkeen Federal Reserve keskittyi inflaation hallintaan ja talouskasvun tukemiseen. 1970-luvulla, kun maailma kohtasi öljykriisejä ja taloudellista epävakautta, Fedin rooli inflaation torjunnassa korostui entisestään. Tänä aikana keskuspankki otti käyttöön useita uusia työkaluja ja strategioita, kuten avomarkkinaoperaatiot, joiden avulla se pyrki hallitsemaan rahan tarjontaa ja ohjaamaan korkotasoa.
Vuoden 2008 finanssikriisi oli iso testi Federal Reserven kyvylle reagoida taloudellisiin haasteisiin. Kuvassa Ben Bernanke, joka toimi Fedin pääjohtajana vuoden 2008 kriisin aikaan.

Kriisin aikana ja sen jälkeen Fed toteutti useita epätavanomaisia toimenpiteitä, kuten kvantitatiivinen keventäminen, jotta se voisi tukea rahoitusmarkkinoita ja elvyttää taloutta. Nämä toimenpiteet olivat kiistanalaisia ja herättivät keskustelua keskuspankin roolista ja valtuuksista.
Federal Reserve on nykyisin yksi maailman vaikutusvaltaisimmista instituutioista. Sen päätökset vaikuttavat paitsi Yhdysvaltain myös maailmantalouteen. Vaikka sen rooli ja toimintatavat ovat muuttuneet vuosien varrella, sen perustavaa laatua oleva tehtävä – edistää Yhdysvaltain talouden vakautta ja kasvua – on pysynyt muuttumattomana.
Kuva: Flickr / William Warby